Castrolin ja Hondan sponsoroimassa Castrol Honda Superbike World Championsissa pääsee yhden maailman nopeimman kilpaprätkän sarviin. Honda RVF-RC45:n 750-kuutioisella moottorilla varustettu 162 kilon katuohjus kiihtyy 160 hevosen voimalla nollasta sataan kolmessa sekunnissa ja pääsee yli kolmesadan kilometrin tuntinopeuteen. Ei mikään jokapojan kyykkypyörä.
Prätkäpelit ovat jostain syystä aina olleet silkkaa kaahailua ja realismia arvostavat motoristit on jätetty nuolemaan näppejään. Castrol Honda Superbike World Champions pyrkii täyttämään aukon.
Vakavaa kisailua
Tarjolla on kaikki vähän vakavammalta ajopeliltä vaadittavat pelimuodot. Koska peli on Hondan sponsoroima, on RVF-RC45 ainoa ajettava prätkä. Ratoja on yhteensä kymmenen katuradoista ovaaleihin ja perinteisiin kilparatoihin.
Tavallisen ajoharjoittelun lisäksi treenaaminen onnistuu myös opettajan johdolla. Tällöin opettaja ajaa edellä olevaa prätkää mahdollisimman hyvillä ajolinjoilla ja mutkiin sopivilla nopeuksilla. Itse kilpailut voi käydä joko yksittäin tai kymmenen kisan sarjana, jolloin sijoituksista saadut pisteet kerääntyvät sarjan edetessä. Jokaiseen kisaan kuuluu harjoituskierros, aika-ajo ja itse kisa.
Jokaisessa itseään kunnioittavassa ajosimulaattorissa on oltava virittelyä. Niin myös tällä kertaa, tosin erilaisten säätöjen määrä jää varsin vähäiseksi. Pyörästä voi valita rataan ja ajotyyliin sopivat renkaat ja säätää vaihteiden välitykset. Mitään muuta varikolla ei voi pyörälle tehdä.
Realismia voi säätää vaikeusasteen lisäksi yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi pyörän vaurioherkkyyden törmäyksissä voi säätää eri osille. Lähtevätkö renkaat irti, ylikuumeneeko moottori, vaurioituvatko ohjaus, katteet tai vaikka jäähdyttäjä?
Luupäät vauhdissa
Sääli, etteivät kisat ole niin jännittävä kokemus kuin kaiken ajamisen ulkopuolisen säätämisen perusteella voisi olettaa. Suurimpia syyllisiä tylsyyteen ovat tyhmät kilpakumppanit, jotka seuraavat orjallisen mielikuvituksettomasti parasta mahdollista ajolinjaa, eivätkä osoita mitään itsenäiseen ajatteluun viittaavaa. Ne harvemmin myöskään mokailevat tai törmäilevät toisiinsa.
Yhtä tylsää on pyörän käyttäytyminen radalta ulos ajettaessa. Pyörä nimittäin hidastuu tökerön automaattisesti ja kovempi reunaan ajaminen tietysti kaataa pyörän ja useimmiten vaurioittaa sen ajokelvottomaksi. Säiden vaihteluita ei ole, mikä on sääli, sillä sadekelillä prätkällä ajaminen vaatii aivan erityistä osaamista.
Epäuskottavaa on pyörän käyttäytyminen asfaltillakin. Oikeista RR-kisoista tuttuja hurjia kaatumisia ei pahemmin nähdä ja pyörä muutenkin pysyy valtaosan ajasta kuin liimattuna tiehen. Ainoastaan jyrkemmissä mäen nyppylöissä pyörä voi nousta ilmaan ja välillä rajummin vaihdettaessa pyörä intoutuu keulimaan. Käyttäytyminen on kuitenkin sattumanvaraista ja esimerkiksi keuliminen ei tunnu uskottavalta.
Ei ihan aito asia
Väistämättä tulee mieleen, onko moottoripyörällä ajamisen simulointi edes järkevää. Toisin kuin hallintalaitteiden kautta ohjattavilla autoilla, prätkällä ajaminen on fyysistä toimintaa. Sitä ei ohjata kävelyvauhtia lukuunottamatta lainkaan ohjaustangosta, vaan ajaja määrää pyörän suunnan omaa painopistettään pyörän päällä muuttelemalla. Toiminta on täysin vaistonvaraista ja verrattavissa siihen, että autokuski kääntelisi itse renkaita tai hävittäjälentäjä taivuttelisi siivekkeitä käsin. Toisin sanoen, prätkän ainoa hallintalaite on kuljettajan keho.
Prätkäkuskin liikkumista pyörän päällä ei taatusti ole helppo matkia PC:n ohjaimilla. Tällä kertaa ei edes yritetä, eikä pelaaminen tunnu pätkääkään prätkällä ajamiselta. Kevyemmiltä prätkäpeleiltä en sellaista vaatisikaan, mutta tällä kertaa puheet kaikkien aikojen realistisimmasta prätkäpelistä velvoittavat myös tavallista ankarampaan kritiikkiin. Toisaalta puheet eivät ole puppua, mutta se johtuu siitä, että tämä on ainoa vähänkään realismiin pyrkivä prätkäpeli. Yksin on helppo olla paras.
Grafiikaltaan Castrol Honda Superbike on upea. Radan varret ja varsinkin itse prätkät ovat täynnä yksityiskohtia. Yhtä hyvää on kerrankin kunnolla tehty mittaristo sekä erinomainen vauhdin tuntu, tosin siihenkin päästään vain todella nopealla PC:llä.
Castrol Honda Superbike World Championshipissä on paljon hyvää ja sen heikosti oikeaa prätkällä ajamista muistuttava ajotuntuma ei varmaankaan häiritse, ellei aja prätkällä oikeastikin. Huono tekoäly ja yleinen kuivakkuus ovat sen sijaan anteeksiantamattomia vikoja.
67
