Syscomin City Crisis kuuluu sarjaan hauskat pikku pelit. Hauskaksi sen tekee uusi ja virkistävä peli-idea: ajatus tulipalojen sammuttamisesta ja ihmisten pelastamisesta helikopterilla sai minut hykertelemään.
Helikopterin ohjaamista väitetään vaikeammaksi kuin lentokoneiden ja ainakin City Crisissa se on totta. Koneen käskyttäminen vaatii kahta peukaloa. Vasemmalla tatilla hoidetaan kallistukset, eli liikutellaan kopteria haluttuun suuntaan. Oikeanpuoleista säädintä vetämällä tai työntämällä kone joko nousee tai laskee. Samaista tatteroa oikealle tai vasemmalle heiluttamalla vatkain kieppuu akselinsa ympäri.
Ja kone todella kieppuu, jolloin lentämisestä ei meinaa tulla mitään. Apu löytyy onneksi olkapäänapista, jolla vehkeen saa vakautettua. Ilmainen neuvo: automaattileijunta kannattaa pitää aina päällä.
Ei savua ilman tulta
Tilanne ensimmäisessä kohteessa on vakava. Kerrostalo roihuaa ilmiliekeissä ja sen katolla sankan savun keskellä huitoo kaksi ihmisparkaa.
Pelastusoperaatio hoidetaan lentämällä kopteri kohteen yläpuolelle ja laskemalla apumies vinssillä alas. Kuvakulma vaihtuu ylhäältä viistoon, jolloin pelastajan saa ohjattua paremmin kohdalle. Aikailla ei kannata, sillä pelastettavilla on taipumus kuolla, jos suoritus kestää liian kauan. Kun kaveri kertoo saaneensa otteen uhrista, nappia painamalla koko revohka kelautuu takaisin kopterin uumeniin. Onnistunut ylösveto palkitaan hyvän mielen lisäksi parilla sammutusraketilla.
Tulta voi torjua sekä sammutusraketein että vesitykillä. Isommat liekit talttuvat kätevästi raketeilla, jotka voi laukaista etäältä. Loppusammutus hoidetaan tykillä, mutta vesi loppuu helposti kesken. Koska kyseessä on vain peli, vettä generoituu hitaasti lisää tankkeihin, kunhan jaksaa odotella.
Valitettavasti City Crisistä piinavat muutkin ongelmat kuin pyörtyilevät mummot ja kaupungissa solkenaan syttyvät kiinteistöt. Kuvakulmasta johtuen etäisyyksien arviointi on vaikeaa ja kopteri kolisee tämän tästä rakennuksiin. Kosmeettisella puolella auvoa häiritsee ikävästi vilkkuvat sahalaidat, jotka tuovat mieleen aivan ensimmäiset PS2-pelit. Muuten kaupunki on mallinnettu hyvin ja se näyttää erittäin eloisalta.
Väärin sammutettu.
Pelaamisen kannalta eniten fiiliksiä pudottava tekijä on aikarajat. Jokaiselle kohteelle on määrätty aika, jonka aikana palo pitää sammuttaa ja ihmiset pelastaa. Koska kello tikittää armottomasti, onnistunut suoritus vaatii suoranaista tulipalokiirettä eikä kaupungilta kiiriviin satunnaisiin avunpyyntöihin ehdi reagoida.
Jokaisen tehtävän jälkeen seuraa arvostelu, jossa otetaan huomioon ihmishenkien lisäksi sellaiset toisarvoiset seikat kuin käyttämättömien rakettien määrä ja jäljelle jäänyt aika. Uusi skenaario ei avaudu, jos arvosana ei ole riittävän hyvä. Tulipalon voi todellakin sammuttaa väärin.
Palolaitoksen lisäksi pääsee avustamaan poliisia. Takaa-ajotehtävissä helikopteri on varustettu voimakkaalla valonheittäjällä, jolla karkuun pyrkivän roiston ajoneuvoa pitää valaista. Korkeat rakennukset hankaloittavat suoritusta huomattavasti. Takaa-ajosta jäi vähän hämärä käsitys, sillä välillä takaa-ajettava oli satimessa heti kun valoa vähän vilautti, toisinaan kriminaali viihtyi valaistuksessa kuin näyttelijä spotissa.
Kolmas ja tylsin vaihtoehto on kisa kelloa vastaan. Siinä pujotellaan kaupunkiin ripoteltujen rinkuloiden läpi. Varsinaisia työtehtäviä ei ole liikaa, joten pitkitys on hoidettu vaatimalla lähes täydellinen suoritus aika-ajoissa ennen kuin vihoviimeinen grande katastrof aukeaa.
City Crisis toimii omalla tavallaan, vaikkei se ihan takakansitekstien lupaama toiminnantäytteinen lentopeli olekaan. Alkuinnostus hiipuu liian nopeasti, mihin osaltaan vaikuttavat pelin lyhyys ja typerät aikarajat. Jos ei odota liikoja, luvassa on pikkunäppärää puuhasteltavaa, jonka parissa pari iltaa sujuu rattoisasti.
75
