Civilization V: Gods & Kings

PC

Ilmestyy 22. kesäkuuta

Uskonto – mikä ihana tekosyy

Uskonto on valtakunnan peruspilari Civilization V: Gods & Kingsissä.

Pelit tulevat ja menevät, mutta jotkut peli-ideat ovat ikuisia. Ikuiselta vaikuttaa ainakin Sid Meierin Civilization, joka on vielä neljä jatko-osaa myöhemmin pohjimmiltaan sama peli kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Rakenna imperiumi, joka kestää ajan haasteet. Perusidea on muuttumaton, mutta piru piiloutuu yksityiskohtiin.

Civilization V oli jatko-osista uskaliain, eivätkä pelaajat ole vieläkään antaneet sitä anteeksi. Lisälevyn oikeutukseksi ei siis riitä vain yhdeksän uutta kansakuntaa ja 27 lisäyksikköä, ei vaikka yksi kansakunnista on Ruotsi ja sen erikoisyksikkö suomalainen hakkapeliitta. Vanhaan päin kallistuvan korjausliikkeen sijaan Civilization V: Gods & Kings sörkkii pelikonseptia vielä vähän lisää.

Oletteko valmiita pahoittamaan mielenne?

Kuin rahaa pankkiin

Lisäri edustaa tähän asti uskonnollisinta Civilizationia. Uskonnon perusyksikkö on tietenkin usko, jota kartutetaan kuin kultaa valtakunnan kassaan. Valtionuskontoa edustaa aluksi pelkkä pääkaupunkiin rakennettava pantheon, johon pelaaja voi liittää yhden vapaavalintaisen uskomuksen noin kahdestakymmenestä vaihtoehdosta. Pantheon-usko ei leviä omien rajojen ulkopuolelle, mutta siihen sisältyvät bonukset koskettavat jokaista omaa kaupunkia.

Pantheonista kasvaa varsinainen uskonto vasta, kun uskon määrä saavuttaa raja-arvon, jolloin valtakuntaan syntyy ensimmäinen suuri profeetta. Uskonto on niin ikään kustomoitavissa, aluksi kahdella uskomuksella, myöhemmin jopa viidellä. Uskonasioissa nopeat syövät hitaat, sillä uskonto voi perustua vain sellaisiin uskomuksiin, joita muut eivät ole vielä omaksuneet. Valitettavasti maailma on liian pieni kahdelle kilpailevalle rauhanuskonnolle.

Vaikka usko kasvaa näennäisesti samaan tapaan kuin aiempien Civilizationeiden kulttuuri, usko on myös kulutettava resurssi. Kaikki uskonnollinen toiminta – temppeleiden rakentamisesta lähetyssaarnaajien varustamiseen – kuluttaa uskoa.

Vastapalveluksia

Uskonnon ohella Gods & Kings rukkaa kaupunkivaltioita uusilla oikuilla. Rahalla lunastettava diplomaattinen voitto ei ole enää mahdollinen, sillä kaupunkivaltiot vaativat pelaajalta nyt vastapalveluksia. Militaristisen kaupunkivaltion toiveena voi olla esimerkiksi läheisen barbaarikylän tuhoaminen, kauppiaskaupunki taas saattaa vaatia liittolaisuutensa vastineeksi jotain tiettyä ylellisyystuotetta.

Kauppiaskaupungit ovat erityisen sopivia liittolaisia Hollannille, joka pystyy Itä-Intian kauppakomppanian myötä myymään viimeisetkin ylellisyystuotteensa eteenpäin menettämättä niistä saatavia bonuksia. Diplomaattiset konstit ovat monet. Itävalta voi parannella välejään kuninkaallisten järjestetyillä avioliitoilla, Ruotsi taas päteä Nobelin palkintoja jakamalla.

Kun diplomatia pettää, jatketaan sotimalla. Sotiminen on aiempaa hitaampaa, sillä yksiköiden kestävyyttä on kasvatettu kautta linjan. Käytännössä muutoksen pitäisi mahdollistaa pysyvämmät rintamalinjat kartalla. Merillä valtakunnanjohtajien on varauduttava melee-tyyppisiin yksiköihin, jotka voivat ryöstää rannikkokaupungeista kultaa tai jopa valloittaa niitä, jos puolustus on riittävän heikko. Ryövärilaivat ovat sen verran vaarallisia, että yksikään rannikkovaltio ei menesty ilman merirajoja vartioivaa laivastoa.

Samalla kun Civilization V: Gods & Kings kasvattaa sotaa käyvien yksikkötyyppien lukumäärää, se poistaa kartalta vakoojat kokonaan. Vakoojat ovat nyt kokonaan oma metapelinsä, joka perustuu muutaman huippuagentin kouluttamiseen. Vakoojien perustoimintaa on tiedonkeruu vihollisjohtajien tekemisistä. Tiedot saapuvat selkeinä raportteina, jotka eivät aina koske edes omaa valtakuntaa. Vakooja voi esimerkiksi vinkata alkavista vihollisuuksista kahden muun kansakunnan välillä. Hyökkääjän suunnitelmista lavertelemalla pelaaja voi kätevästi kartuttaa diplomaattista pääomaansa.

Vaikka Civilization V pahoitti mieliä, Gods & Kings vaikuttaa ihan rohkealta yritykseltä palauttaa pelisarjan kunnia. Onhan se ainakin kutkuttava ajatus, että pelaaja voi perustaa uskonnon ja nimetä sen itsensä mukaan. Demoversiossa tee-se-itse-uskonto oli nimetty epäilyttävästi sidismiksi.

Eivätkö sen kannattajat ole sidiootteja?

Tuomas Honkala