Crime Life: Gang Wars (PS2) – Bandiittipolkka

Hothouse Creations tunnetaan klassikkopeleistä Pop Idol ja Haluatko Miljonääriksi. Yllättäen ryhmän uusin tuotos on rupinen rötöstelypötöstely, jossa nyrkki viuhuu eikä ketsuppia säästellä.

Rikollisen elämän pääosassa on kaveri nimeltä Tre, jonka tavoitteena on luotsata Outlawz-jengi kaupungin kingiksi. Suuri keskuskaupunki on jaettu reviireihin, joita hallitsevat Headhunterz- ja KYC-huligaaniporukat. Jengien keskinäistä nahistelua haittaavat skoudet, joiden nokialaiset nuoriso-ohjaajat viuhuvat pienimmästäkin syystä.

Respectiä irtoaa ainoastaan hanttihommia heittämällä, mikä tarkoittaa kauppojen ryöstelyä, paikkojen tuhrimista ja muiden jengiläisten mättämistä. Käytännössä lätty lämpenee lähes tauotta, sillä aina kuin Tre kavereineen pistää nokkansa ulos, kimpussa on vähintään kymmenen posse-einaria pesismailat ojossa. Jatkuva puukolla tuikkiminen pännii alle puolen tunnin jo Korson asemalla, saati sitten, että samaa pitää sietää pelissä.

Uusia keikkoja satelee tekstiviesteinä kännykkään, mutta tehtävänannot ovat sen verran epämääräisiä, että suuri osa ajasta menee kaupungilla hortoillessa ja autoja väistellessä. Vaikka lähes kaikki seinät on töhritty, aina voi sotkea lisää. Jotkut tageista ovat vihollisjengien tekemiä. Reviirimerkkien päälle pitää suhaista oma sotku naurettavan hankalasti kolmiota, äxää ja tattia näpelöimällä.

Uusia tyyppejä liittyy jengiin tarinan edetessä. Apurit ovat kuolemattomia ja he seuraavat sankaria kuin muikku uistinta. Häntäheikeille voi antaa nuolinäppäimillä yksinkertaisia komentoja, mutta apupojat nyrkkeilevät myös oma-aloitteisesti, mikäli masu on täynnä. Rasvaiset purilaiset antavat lisää voimaa, ja käteiset safkan ostamiseen voi kerätä vaikka parkkimittareita tai puhelinautomaatteja potkimalla.

Kovan pojan blues

Rötöstelyn tarkoitus on hätkähdyttää, mutta minut touhu sai tuntemaan vain myötähäpeää. Vaikka punaväri roiskuu, tappelut ovat ponnetonta sähläämistä. Käytössä on kaksi iskua, tussu ja lähes yhtä lussu. Liikesarjojakin on, mutta näppäinsarjan painamisen jälkeen parta ehtii kasvaa ennen kuin iskut menevät perille. Parasta taisteluissa on Mortal Kombateista pöllitty fatality-liike, jolla uhri päästetään tuskistaan.

Jos unohdetaan typerä nujakointi, jäljelle jää tylsä aavekaupunki, jonka kaduilla surraa toinen toistaan valjumpaa katiskaa. Autoja ei tietenkään voi pölliä, vaan matkat taitetaan jalan tai metrolla. Kaupunginosasta toiseen siirtyminen on aina pelottavaa, sillä koskaan ei tiedä, kestääkö lataustauko tunnin vai kaksi. Taukojen aikana ehtii onneksi ratkoa sudokua.

Jos mikään ei liiku, kaikki näyttää siedettävältä, mutta tapahtumien myötä alkaa myös karmea nyk-nykiminen. Ämyreistä raikaava saksalainen ja ranskalainen räppi kuulostaa hauskalta, mutta puheosuuksista en käyttäisi sanaa näyttely, mongerrus on paljon lähempänä totuutta. Tekstityskään ei paljon lämmitä, sillä fontti on niin pientä, että dialogin lukemiseen tarvitaan luuppi.

Jos jotain hyvää haluaa sanoa, Crime Life: Gang Wars on erinomainen esimerkki siitä, kuinka tössiä totaalisesti. Jos tapella haluatte, samaan genreen sijoittuva The Warrios vetää homman himaan sata kertaa paremmin.

42