Crisis Zone (PS2) – Sarjatulta

Valopyssyräiskinnät eivät mässäile tuoreilla ideoilla, mutta omaperäinen Crisis Zone tekee muutaman näppärän säädön tuttuun kaavaan.

Time Crisis -sarjaan kuuluva Crisis Zone kertoo jälleen poliisista, joka poistaa terroristiuhan ampumalla jokaisen epäillyn valopyssyllään. Sarjasta tuttu staattinen ampumaratameininki ei silti ole pääosassa, vaan kuvakulmat tempoilevat aggressiivisesti ja terroristit ryntäävät esiin pienimmänkin näköesteeksi kelpaavan pönikän takaa. Kamera seuraa usein kohtauksen nopeinta hemmoa, joka ei tyydy vain kuikuilemaan nurkan takaa. Miehet kiertävät esteitä ja vaihtavat tuliasemia nopeilla syöksyillä.

Räiskinnän hengästyttävää tempoa korostetaan hajoavalla taustakrääsällä. Ruudulla on melkein aina jotain rikottavaa: ikkunoita, tietokoneita, putiikkien hyllyjä ja myyntikärryjä. Kaikki mikä näyttää särkyvältä, menee päreiksi hirmuisen kakofonian säestämänä.

Rynnäkkökiväärin sarjat jättävät vanaa betoniseiniin ja kivipatsaat murskautuvat soraksi parissa sekunnissa. Ilmapallojen ja pahvilaatikoiden taakse hyppääviä heppuja käy melkein sääliksi. Hirmuinen rytinä pistää adrenaliinin virtaamaan. Jos Crisis Zone ei pura toimisto-orjan patoutumia, ei sitten mikään.

Kaikki etenee pelikerrasta toiseen valmiiksi määrättyä reittiä, joten tapahtumien interaktiivisuutta lisätään Time Crisis -sarjan tapaan vapaalla suojautumisella. Sankaripoliisi piiloutuu tulitukselta rynnäkkökilpensä taakse. Kilpi suojaa myös taisteluhelikopterien ja panssarivaunujen kranaateilta.

Osu tai kuole

Viholliset reagoivat osumiin hupaisan karrikoidusti: vartalot hötkyvät ja terroristien luotiliivit pirstoutuvat repivien sarjojen tahdissa kunnon B-leffatyyliin. Silti verta ei roisku pisaraakaan. Punavärin eliminointi menee ikärajan, kuolleiden katoaminen tekniikan piikkiin.

Vastustajat ilmestyvät aina samoista paikoista, joten hektinen tunnelma hiipuu väistämättä, kun touhun muistipelimäisyys kasvaa. Tosin tykinruokaa tuppaa teuraalle niin paljon, että joka heppua ei voi millään muistaa ulkoa.

Kriisialuetta venytetään kymmenillä lupsakoilla, mutta osin ärsyttävän vaikeilla minipeleillä. Useimpien tavoitteena on mahdollisimman monen vihulaisen niittaaminen ilman tappioita. Tilannetta mutkistetaan vaihtelevilla osumasäännöillä ja tiukoilla aikarajoilla. Yksi hauskimmista revityksistä on esineiden särkemiseen keskittyvä minipeli. Pikkupeleissä pärjääminen palkitaan bonusaseilla juonimoodissa.

Venkoilevat kuvakulmat, vinkeät animaatiot ja särkyvä sälä pitävät huolen siitä, etteivät tempo tai tunnelma pääse lässähtämään. Vaikka Crisis Zonen ideat ovat vanhoja, ne venytetään äärimmäisyyksiin. Räiskintäpeli on huumaavan hektinen, mutta vaatii valopyssyn toimiakseen.

84