Cyberiassa kyberolennon kanssa yhteensulautunut Zak herätetään pakkasesta, mutta hänen kybersymbianttinsa on kähvelletty. Siitä on kehitetty nanomömmöjä, joilla uhataan maailmaa. Ja niin alkaa taas yksinkertaisen ampumapelin ja yksinkertaisen seikkailupelin ristisiitos.
Ampumaosuuksissa suihkitaan joko ajoneuvolla valmiiksi renderoitua reittiä ja ammutaan hiirikursorilla kaikkea liikkuvaa, tai sitten Zak marssii käytävää ja niittaa kaiken liikkuvan. Ampumaosuudet ovat yllättävän helppoja ykkös-Cyberiaan verrattuna, ja ihan viihdyttäviä.
Lisäksi peliä on terästetty seikkailullisella osuudella, ja se on paha virhe. Kuolema tulee ylihelposti, ja ongelmat ovat joko liian yksinkertaisia, tai sitten typeriä puzzlepelejä. Esimerkiksi tukikohdan lukko vaatii sen, että pelaaja kuuntelee vartijan näppäilystä sävelet ja naputtaa samat. Helppoa, jos sattuu olemaan musiikillisesti lahjakas, mutta jollei....
Graafisesti Cyberia 2 on hyvin ja ammattitaidolla tehty, ja jos tavanomaista juonta ei olisi sotkettu turhilla seikkailuosuuksilla, olisi peli voinut olla aivoton rentouttava välipala.
Ongelma näissä Rebel Assaultin formaattia matkivissa peleissä on se, että ne ovat unohtaneet tärkeimmän: Rebel Assaultit myyvät Star Warsilla, eivät peleinä. Ja kalju Zak aurinkolaseineen ei ole samaa luokkaa kuin Luke Skywalker.
65
