Grafiikka ei tee peliä, mutta ei se sitä totta vie pahennakaan. Dark Mist -räiskintä on visuaalisesti omalaatuinen ja vaikuttava kokemus. Valojousella taisteleva Artemis kurmottaa pimeyden voimia temppeleissä, joiden hallitsevia sävyjä ovat vihreä ja violetti. Hirviöiden luomaa sysimustaa sumua karkottavien lamppujen valo hipoo jo happotrippiä.
Itse pelissäkään ei ole liiemmin nipottamista. Tulitusta ohjataan Robotron-muodista poikkeavalla tavalla: toinen liipaisin lukitsee tulitussuunnan, toinen Artemiksen jalat. Menestyminen vaatii rehellisen annoksen taitoa, jota toiminnan pistekeskeisyys kuvastaa. Ammuskeluun tuodaan seikkailullista sivumakua huoneesta toiseen ravaamisella ja avainten etsimisellä.
Hirviöiden valtaamien temppeleiden kompakteissa huoneissa on vaihteleva määrä pikimustaa sumua, muureja ja vaarallisia kuoppia. Toisinaan sumu laajenee Artemista kohti, jolloin vihollisten liikkeiden ja maaston arviointi vaikeutuu merkittävästi. Sumusta pääsee eroon joko miekan hutaisulla pala kerrallaan tai kertalaakista tiettyjä hirviöitä tappamalla.
Tallennuksia ei tunneta, joten pidemmän päälle alkuun palaaminen riepoo, sillä Dark Mist ei ole heittopussi. Jatko-yrityksiä piisaa, mutta nekin viskaavat Artemiksen takaisin kentän alkuun.
84
