de Blob -väriräiskyttely tuntuu tuoreelta: raikkaalta puhurilta väljähtäneiden ideoiden viidakossa.
Värejä ilotulittava, jazzahtavasti svengaava de Blob -tasoloikkaseikkailu pursuaa gallonakaupalla kirkkaita maaleja, vänkiä graffiteja ja letkeitä biittejä. Australialaisen Blue Tongue -tiimin peli on harvinaisen elegantti, yhtenäinen ja hallittu.
Blobissa eloisat ekosoturit kohtaavat totalitaarisen INKT-korporaation, joka puristaa ilon maailmasta. Mustavalkoinen sortokoneisto pakottaa Chroma Cityn leikkisät raydianit harmaiksi ja tylsiksi graydianeiksi. Harmaat kokopuvut imevät raydianeista mustetta sekopäisen INKT-führerin tarpeisiin.
Vastarinnan salainen ase, ja kansan sankari, on de Blob. Maalia ympäriinsä roiskiva hyytelöpallo de Blob tihkuu huumoria ja iloista mieltä.
Kirjopesu kansalle
Vallankumouksen etulinjassa kiitävä de Blob tuo väriä INKT:n jalostaman musteen latistamaan maailmaan. Kaduilla partioi väri-imureita, joiden sisällön tavallisesti läpikuultava de Blob imaisee itseensä. Keltainen säiliö muuttaa pallosankarin keltaiseksi, minkä jälkeen kaikki de Blobin hipaisemat rakennukset pikamaalataan yllätys, yllätys: keltaiseksi.
Jos keltainen de Blob nappaa punaisen säiliön, siitä tulee kuvistunneilta tutusti oranssi. Jos lisää vielä sinistä saadaan ruskeaa. Kolmesta perusväristä irtoaa yhteensä seitsemän väriä, joita maalin myötä paisuva pehmopullero ahtaa sisälleen korkeintaan sadan pisteen edestä.
Maalailua siivitetään letkeän lennokkailla rytmeillä, jotka elävät tapahtumien mukaan. Kohteen värjääminen punoo musiikkiin melodioita. Mitä enemmän de Blob maalaa, sitä vauhdikkaampaa settiä bändi heittää.
Remonttireiska
Chroma Cityn aikarajoitetut alueet (lue: kentät) jaetaan porteilla muutamaan viipaleeseen. Kun de Blob kerää maalaamalla tarpeeksi pisteitä, portti uudelle alueelle aukeaa. Blob saa häärätä vapaasti eestaas alueiden välillä. Väljä aikaraja ei ole missään nimessä peli-ilon tappaja, sillä minuutteja ansaitaan jatkuvasti lisää vastarintaliikkeen antamilla tehtävillä.
Pikakiitäjä Zipin keikat ovat nopeus- ja pomppuakrobatiatestejä, joiden perimmäinen tarkoitus on uusien alueiden ja reittien esittely. Lihaskimppu Bifin operaatiot ovat taisteluita, joissa murjotaan INKT:n poliisivoimia. Feminiini Artyn maalaa kyltit tai välkkyvät talot väreillä: remontit testaavat sekoitus- ja loikkataitoja. Proffan tehtävissä vapautetaan tärkeitä rakennuksia INKT:n ikeestä suurilla värimäärillä.
Tehtävillä on aikarajat, mutta heti kämmin jälkeen saa yrittää tehtävää uudestaan. Keikkoja ei ole pakko tehdä, eikä niillä ole mitään tiettyä järjestystä, joten de Blob on miellyttävän vapaa ja omaehtoinen kokemus.
Taiteilijavapaus
Tehtävien myötä kaupungilla bongaa kiinnostavia kohteita kuten pilvenpiirtäjiä, korkeita kallioita ja erilaisia härveleitä. Näkemiinsä kiperiin paikkoihin yrittäminen on ikään kuin itse luotu tehtävä. Sooloilu ei edes ole kokonaisuuden kannalta turhaa, sillä korttelien ja muiden alueiden maalaaminen vapauttaa taloista graydianeja. Asukkaat muuttuvat de Blobin kosketuksella takaisin raydianeiksi, jolloin aika- ja pistetili karttuvat. Monien enemmän tai vähemmän tiukkojen paikkojen saavuttaminen palkitaan bonuksilla, jotka tuovat de Blobille pisteitä, elämiä tai maaleja elävöittäviä pinnoitteita.
Kontrollit hyödyntävät hosumista maltillisesti. Hyppy hoidetaan huitaisemalla ja kookkaiden kohteiden maalaaminen molempia ohjaimia ravistamalla. Moten sohaisu tuo de Blobin koon mukana jännästi kasvaviin hyppyihin mukavaa fyysisyyttä. Kiinteisiin suuntiin heittävillä z-hyppyalustoilla ja sirkustykeillä de Blobin pomppuihin tuodaan majesteettisia lentoratoja ja dramaattisia kuvakulmia.
Poliisi pamputtaa
de Blobin arki ei ole pelkkää rauhallista maalailua, sillä systeemin vartio on INKT:n poliisinkin työ. Tavalliset kytät pamputtavat de Blobista väriä ja kokoa pois, mutta SWAT-ryhmän tankit ja tykkitornimustekynäpyssyt roiskivat mustaa kuolemaa.
Muste on de Blobille myrkkyä. Jos synkkyyttä ei pese nopeasti vedellä pois, sankari kuukahtaa. Onneksi joki, meri, vesiallas tai lähde ei ole koskaan kaukana. Kaikkia vihollisia kurmotetaan mariomaisesti päälle hyppäämällä, mutta niiden tuhoaminen vaatii kohteen koon mukaan vaihtelevan annoksen maalipisteitä ja tietyn värin.
de Blobista on vaikea keksiä mitään merkittävää urputettavaa ellei sellaiseksi laske yleistä helppoutta. Toisaalta helppous on de Blobissa pikemminkin todiste, että maailma toimii loogisesti ja kontrollit pelittävät. Kun homma toimii, se toimii ja addiktio hoitaa loput.
Tusinassa tunnissa INKT:n juonet on vesitetty ja de Blobin kikat nähty. Lyhyet kykyjä koettelevat bonustehtävät tiristävät aiheesta vielä jonkin verran väriä irti. Lupsakka jaetun ruudun 2–4 blobin kilpamaalausmoninpeli on kelpo lisuke, vaikka siinä ei olekaan yksinpelin kaltaista imua. Kivasti rullaavat matsit kaipaavat vähintään kolmea pelaajaa, sillä kahdella blobilla touhussa ei ole riittävästi paniikkia.
de Blob on kirjoissani yksi vuoden yllättäjistä. Se haastaa joka saralla Nintendo-tiimien laadun ja ideanikkarien oivallukset. de Blob osoittaa, etteivät kaikki kasvottomat julkaisijat seuraa aina turvallisinta tietä. Ilman riskejä ei voi voittaa, ja de Blob on ehdottomasti voittaja. Teknisesti ja taiteellisesti.
92
