Pelifirmatkin ymmärtävät vihreiden arvojen merkityksen, sillä Capcom kierrättää hittipelinsä vaihtamalla päähahmon. Vihreys tarkoittaa kyllä dollareita.
Capcomin kalmoräiskinnät ovat rentouttavia rellestysretkiä, joissa lanataan laumoittain aivottomia vihollisia. Ehkä Dead Risingit eivät olleet pelisuunnittelun kauneimpia kukkasia, mutta vanhoille b-rainoille kumartavat Romero-pastissit ravitsivat tehokkaasti korteksinälkää. Ainakin tähän asti.
Kakkosen jälkeen tulee kolmonen, tai edes Dead Rising: Bad Company. Capcom soveltaa matematiikkaa, sillä nyt kertaalleen julkaistu kakkonen palautetaan uuden päähahmon ja lisänimen turvin takaisin pelihyllyille. Tämähän on suoraan ferengien hankintasäännöistä.
Peliin on tehty konkreettisiakin lisäyksiä, mutta silti takaraivossa jäytää fiilis siitä, että peli on jo kertaalleen nähty.
Uudestaan!
Motocross-mies Chuck Greene saa väistyä ensimmäisestä pelistä palaavan pääsankarin tieltä. Frank West nousi julkisuuteen selvittyään ensimmäisestä kalmotsunamista. Maine nousi päähän ja salamavalot vaihtuivat päihteisiin. Kun Frank vajosi samalle tasolle Suomen BB-julkkisten kanssa, kestää arkitodellisuutta enää pöhnässä.
Dan Aykroydin näköinen Frank haluaa elämänsä takaisin raiteilleen. Maine ja nopea raha houkuttelevat miehen Las Vegasia muistuttavaan Fortune Cityyn, jossa Frank-pappa houkutellaan osallistujaksi zombien tähdittämään vapaapainimatsiin. Kun mopomies painaa jossain omalla tarinajanallaan, Frank starttaa oman kamppailunsa suoraan selviytymisestä, sillä keikka menee nopeasti perseelleen. Pellepainitrikoisiin ahdetut kalmot panevat paheiden kaupungin polvilleen ja väestön poskeensa. Valtiolla on aseet järjestyksen palauttamiseksi, mutta armeija tulee siistimään paikat vasta kolmen vuorokauden kuluttua. Siihen asti Frankin pitäisi pysyä hengissä.
Frankilla on toinenkin ongelma. Häntä haukkasi zombi, ja ainoa, mikä pitää raakin kehässä, on kerran vuorokaudessa napattu Zombrex-rokote. Jos piikki jää väliin, Frank muuttuu osaksi aivotonta massaa.
Juoni herättää yhden erittäin suuren kysymyksen, mutta se ei liity mitenkään tarinaan. Miksi tätä ei voitu julkaista lisälatauspakettiepisodina?
Kellon seisahtuvan tahdon
Tarina tikittää eteenpäin kellon armoilla ja tarina pomppaa seuraavaan etappiin tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. Mestoille yleensä ehtii aikataulussa ja luppoajan voi kuluttaa vastarintaa viipaloiden. Vaikka aikarajoitukset rytmittävät hyvin hiekkalaatikkopeliä, samalla vapaa puuhastelu vaihtuu suorittamiseen.
Uusioversiossa myös fiilistelijöiden fiilikset on otettu huomioon, sillä pelin päävalikkoon on lisätty kokonaan uusi hiekkalaatikkotila. Nyt kasinomaailmassa voi peuhata sydämensä kyllyydestä välittämättä aikarajoituksista tai juonen tuomista rajoitteista.
Fortune Cityyn on lisätty myös uusi huvipuistoalue nimeltään Uranus Zone. Nimestä voi päätellä, että puiston teemat ammennetaan vyötärön alapuolelta. Mestoilta löytyy esimerkiksi peniksen muotoinen Star Glide -viikinkilaiva.
Äkkilähtö vai kaupunkiloma?
Dead Islandin jälkeen Capcomin visio epäkuolleiden uudesta aamunkoitosta tuntuu elähtäneeltä. Vaikka kummassakin pelissä puitteet ovat pirteän värikkäät, nokkimisjärjestyksessä ei ole epäselvyyksiä: lomaparatiisi vie ja kasinokaupunki vikisee.
Tasoero tulee erityisen hyvin esille taistelujärjestelmässä. Dead Islandin mukilointi on kuin valssia, Dead Rising muistuttaa epilepsiakohtausta klubin tanssilattialla. Mättämiseen on hankala saada tuntumaa ja verkkaisesti liikkuva Frank jää helposti kalmojen hampaisiin. Tuhatpäisten zombilaumojen keskellä kokee toisinaan ihan aitoa paniikkia, joskus pelkästään kankeiden kontrollien ansiosta.
Vaikka kalmot tunkevat jatkuvasti lihamyllyyn, niiden uudelleenkuolettaminen ei anna samaa tyydytystä kuin aivoloma tropiikissa. Ikävän usein juokseminen on taistelua parempi vaihtoehto, vaikka loputtomat kalmomassat suorastaan huutavat tulla teurastetuiksi.
Vaikka Off the Recordia myydään muita uutuuspelejä edullisemmin, alehinnasta huolimatta kalmonikkisten on syytä olla kovat. Uusi päähahmo ja muut pienemmät uudistukset eivät ole riittävän suuri peruste uudelleenlämmittelylle. Frankin tarinapolku toki eroaa mopoilusta, mutta jos alkuperäispainos on tuoreessa muistissa, uusintakierroksen sijaan kannattaa harkita äkkilähtöä Kuolleiden saarelle.
72
