Dead Rising 2

www.deadrising.com

"Ethän paloittele minua", rukoili välipomo. Enenenen-EEEEN.

"Dead Risingin valmistuttua japanilaiset kehuivat Capcomia erinomaisesta länsitiimin valinnasta, vaikka kyse oli japanilaisin voimin tehdystä pelistä. Väärinkäsitys lämmitti, koska suunnittelun lähtökohtana oli rikkoa kulttuurirajoja ja tehdä länsimaisen oloinen toimintapeli. Ensimmäisessä Dead Risingissa oli kuitenkin paljon yksityiskohtia, jotka paljastivat valmistusmaan. Esimerkiksi ampuminen ei ollut länsimaiseen makuun riittävän sujuvaa", sanoo Capcomin kehityspäällikkö Keiji Inafune lievästi vähätellen. Itse asiassa Dead Risingissa (Pelit 10/06, 89 p) pelkkään tähtäämiseen tarvittiin molemmat tatit, eikä ampuessa voinut liikkua lainkaan.

Inafunen Dead Rising -avaus lähtee kaukaa, koska kakkososan tekee Capcomin sijasta kanadalainen Blue Castle Games. Alkuperäisiä Dead Rising -tiimiläisiä toki työskentelee yhteistyössä kanadalaisten kanssa, ja  Keiji Inafune vastaa kakkososan tekemisestä. Miehellä on aktiivinen rooli suunnittelussa, eikä hän vain toimi aikataulujen ja budjetin päällepäsmärinä.

Dead Risingin jatko-osan ulkoistus on myös osa suurempaa linjaa, sillä Capcom yrittää laajentaa menestyksensä Japanissa koskemaan koko maailmaa. Turhan usein Capcomin pelit nousevat listaykkösiksi vain Japanissa, minkä syyksi firmassa arvellaan pelien vahva aasialainen luonne.

Zombi-influenssa

Dead Rising 2:ssa Willametten tapahtumista on kulunut jo vuosia, mutta zombiepidemia piinaa yhä Yhdysvaltoja. Elävät kuolleet valtaavat Fortune City -kasinokaupungin, jossa entinen motocross-mestari Chuck Greene on tyttärensä kanssa lomamatkalla.

Kaava on tuttu. Fortune Cityssä kamppaillaan kolmen päivän ajan auttaen eloonjääneitä ja kehittäen toinen toistaan älyttömämpiä tapoja zombien tappamiseen. Meno on veristä, välipomot ylilyötyjä ja huumori japanilaisen toiminnallista. Greenen prätkätaustan luvataan näkyvän siinä, että tappovälineiden kasaaminen on ykkösosaa monipuolisempaa ja useita esineitä pystyy yhdistelemään toisiinsa.

Surrealistisista rakennussarjoista esiteltiin kolmesta akkuporasta ja ämpäristä rakennettava tappokypärä sekä melasta ja kahdesta moottorisahasta syntynyt ase, jolla pystyi melomaan itsensä zombimeren läpi. Nestekaasupullo käy palopommista sellaisenaan. Jos kiinnittää pullon ympärille nauloja, säiliö muuttuu koko korttelin tyhjentäväksi naulapommiksi. Erilaisia yhdistelmiä luvataan olevan useita, jotta tutkimisen iloa piisaisi koko pelin ajaksi.

”72 tunnin aikaraja loi hiekkalaatikkopeliin selkeän draamakaaren ja oli yksi Dead Risingin tunnusomaisista piirteistä. En halunnut luopua siitä kakkososassa, vaikka kaikki eivät rajoituksesta pitäneet. Pelisuunnittelijana olen kuitenkin itsekäs. Teen pelejä, joita on mielestäni hauska pelata”, Keiji Inafune perustelee peruskaavan säilyttämistä sellaisenaan.

Blue Castle ei onneksi vain tyydy varioimaan ykkösosaa. Parannuslistan ensimmäinen kohta oli, että ampuminen toimii. Asevalikoima on laajempi ja sivuttain liikkuminen ampuessa onnistuu. Osumakohtasysteemi tehdään, jos ei nyt räsynukkemaiseksi, niin ainakin toimivaksi. Osuma-animaatiosta näkee selvästi mihin luodit nasahtavat, ja pääosuma pysäyttää kalmojen comeback-yritykset kerrasta. Verikekkerin näyttävintä antia olivat kuolinanimaatiot, sillä katanalla huitoessa zombit leikkautuvat tarkasti osumakohdasta. Ylälyönneillä syntyy vieläpä suikaleita ja vaakaiskuilla viipaleita.

Fortune City on pelialueena 2–3 kertaa suurempi kuin Willametten ostoskeskus. Willamettessa ruudulla oli parhaillaan viitisensataa zombia, mutta Fortune Cityn tekniikkademossa määrän kehuttiin nousevan 7000:een asti. Vaikka zombien joukkokokous hidasti ruudunpäivityksen liki pelikelvottomaksi, kadun täyttävä, vieri vieressä huojuva zombimetsä oli vaikuttava ilmestys.

Dead Rising 2:n tekniikkademosta on vielä matkaa valmiiksi peliksi, sillä Fortune Cityyn päästään vasta vuoden 2010 puolella. Tekijöiden tavoitteena on säilyttää kaikki ykkösosan hyvät puolet ja poistaa ongelmat. Kliseekommentti ei ole hullumpi lähtökohta kakkososalle, sillä turhauttavan epätasainen Dead Rising oli peli, jota rakasti ja inhosi yhtä aikaa.

Arvostelu on luettavissa www.pelit.fi:ssä 31.7.2009.

Herra Spielbergin kannattaisi siirtyä täysipäiväiseksi videopelituottajaksi: ohjaajalegendan peleissä ei ole häivääkään tarpeettomasta mahtipontisuudesta ja rönsyilystä.

Vaikka Steven Spielbergin leffoilta ei voi välttyä, toisin kävi Spielbergin tuottamalle Boom Blox -toimintapulmapelille. Tiivis, omaperäinen ja lennokas kokonaisuus joutui Wii-yleisön ostotottumusten uhriksi: jos peli ei ole Nintendon tekemä, unohda koko juttu. Jatko-osa yrittää murtaa kuluttajien rautaan valetut ennakkoluulot perinteisellä ja vähintään yhtä rautaisella kaikkea enemmän -kaavalla.

Boom Blox: Bash Party on voimakkaasti modernisoitu käänteinen Huojuva torni (alias Jenga) tai videopelifaneille tutummin, steroideilla boostattu Break Out. Peruspelissä heitetään palloilla palikoista kasattuja torneja ja mitä vähemmän palloja tornin kaatamiseen tarvitaan, sitä parempi. Erilaisten boltsien nakkeleminen on Boom Bloxin kantava voima, mutta perinteistä pöytäpeliäkään ei ole unohdettu: useissa pelimuodoissa pistepalikoita vedetään Wiimotevaralla huterista pinoista pois. Toisinaan perusasetelmat vatkataan kokonaan toiseen kuosiin tykeillä tai lasereilla.

Säännöistä riippuen useimmissa kentissä joko etsitään rakennelmista heikkoja kohtia tai vältellään niitä. Tehtävää mutkistetaan erikoispalikoilla: kosketuksesta räjähtävillä pommeilla, katoavilla palikoilla ja paikalleen pultatuilla massoilla. Peruspalikoiden välissä saattaa olla kentän teemasta riippuen arvokkaita kristalleja tai miinuspistepalkkeja. Palikat ovat niiden laadusta ja luonteesta riippumatta erilaisia suorakaiteita, lieriöitä ja kiiloja.

Boom Blox: Bash Partyn näkyvimpiä lisäyksiä ovat maalipallot, oranssit viruspalikat ja linko. Maalipalloa hyödynnetään lähinnä Bejewelediä apinoivissa kolmen rivi ja palat katoavat -pulmakentissä. Tavalla tai toisella kolhaistut virukset tartuttavat naapuripalikat ja katoavat, joten huimat ketjureaktiot ovat väistämättömiä. Lingolla tartutaan mihin tahansa palikkaan ja rämpsäytetään se kuminauhan suuntaisesti liikkeelle. Linko ja pistekerroinmaalit laajentavat kenttäarsenaalia muun muassa omalaatuisilla ja mukavan kiperillä minigolfkentillä.

Kenttämuunnelmia syntyy melkoinen läjä, kun perusasetelmia rukataan aika- tai heittorajoilla ja muilla spesiaalisäännöillä. Osa kentistä on vähän helpompia, toiset vaikeampia, jotkut enemmän tai vähemmän tuurista kiinni.  Ei se haittaa, sillä kenttiä on todella paljon, joten kokonaisuuden vaikeustaso ja tekemisen määrä ovat kohdallaan.

Fyysistä toimintaa

Kun idea on yksinkertainen, selkeät kontrollit ja pätevä fysiikka nousevat ratkaisevaan asemaan. Boom Blox: Bash Party ylittää esteen tyylikkäästi: pallot heitetään napakalla ja tunnelmaa luovalla yli olan -vippauksella, ja liikuteltavat palikat sekä linko seuraavat tarkasti ohjaimen liikkeitä. Aidon makuinen fysiikka pitää huolen siitä, että pelaajaa ei huijata missään vaiheessa. Vinot pinot kaatuvat oikeisiin suuntiin, lentävät palikat tekevät massansa ja kokonsa mukaista jälkeä.

Helppotajuinen ja monipuolinen kimppakiva on edelleen merkittävä osa Boom Bloxin viehätystä. Kilpailulliset, pääosin vuoroperiaatteella rullaavat moninpelit hyödyntävät kaikki olennaiset yksinpelimuodot. Co-op-kaksinpeleissä käytetään erilaisia työkaluja samaan aikaan tai tehdään siirtoja vuorotellen. Etenkin kenttäeditoria hyödyntävässä torninrakennuksessa kommunikointi ja selvä suunnitelma ovat valttia.

Kenttäeditori kruunaa Boom Blox: Bash Partyn. Pätevä ja selkeä editori tuo toimintaan melkoisesti lisää imua, sillä omia päättömiä virityksiä saa jakaa puolivapaasti EA:n verkkopalvelimilla. Ikävä kyllä kentät ennakkotarkastetaan, joten mitään ratkiriemukkaita Spore-ilmiöitä ei pääse tapahtumaan. Jos joku tietty pelimuoto innostaa enemmän kuin joku muu, ei hätää, jokaisessa kenttäsikermässä on samankaltaisten bonuskenttien lataussymboli.

Boom Blox: Bash Party on monipuolinen ja viihdyttävä toimintapulmapeli. Asiallisten kontrollien, näppärän fysiikan ja hienojen kenttien pitäisi riittää siihen että Boom Bloxin toinen inkarnaatio nappaa arvoisensa jalansijan Wii-eliitistä. Kun kaikkea on enemmän ja lisänä tujaus jotain ihan muuta, Boom Blox: Bash Party on onnistunutta edeltäjäänsä parempi peli. Ja se ei ole vähän se.

Lisää aiheesta

  • Shogun 2: Total War

    Hjalliksen Diili ei ollut kaikkien aikojen työhönottohaastattelu. Se käytiin jo 1600-luvun Japanissa, jossa pyrittiin shoguniksi shogunin paikalle.

    Total War palaa Japaniin Shogun 2:ssa ja tuntuu tiukan teemansa ansiosta sarjan alkuaikojen erinomaiselta strategiapeliltä. Armeijan lisäksi…
  • Killzone 3

    www.killzone.com

    Helghast sai viimeksi ISA:n kädestä, mutta helghastilaiset tuntuvat olevan harvinaisen kovapäistä porukkaa, sillä scifisota jatkuu entistä rankempana Killzone 3:ssa.

    Killzonen avaruustaistelu jatkuu, vaikka Helghastin häikäilemätön diktaattori Visari ei enää väpätä.…
  • LittleBigPlanet 2

    Kun näytin LittleBigPlanetia kaverilleni, mies nauroi ensin hahmon nimelle, kunnes pääsi peliin käsiksi. Ääni loppui mutta hymy ei hyytynyt.

    Jo perinteet velvoittavat, että konsoli tarvitsee maskotikseen tasoloikkahahmon. PS3:lla roolin sai sympaattisen valloittava säkkipoika, jonka…