Pyssyt paukkuvat tavallisesti 3D-räiskinnöissä pääasiassa sisätiloissa. Novalogicin Delta Force vie ammuskelun uuteen ulottuvuuteen: ulkoilmaan. Mutta sillä on hintansa...
Rainbow Six todisti, että pelimarkkinoilla on kysyntää realistisellekin taistelulle, eikä Quaken ja Unrealin tapainen pelleily ole se ainoa autuaaksi tekevä. Delta Force on Novalogicin panos, jossa pelaaja saa tällä kertaa kuvitella olevansa Yhdysvaltain maavoimien erikoisjoukkojen tappoammattilainen.
Delta Force sijoittuu sijoittuu Quaken ja realismin väliin. Unrealin säihkeeseen tottuneen, netti-Quakea ISDN:llä pelaavan insinörtin kannattaa pysyä Delta Forcesta kaukana. Peli käyttää nimittäin Novalogicin vokseligrafiikkaa, eli kolmiulotteisia pikseleitä. Puhdaslinjaisten polygonien asemasta maasto näyttää legojen salaiselta hautausmaalta, mutta mikä pahinta, vokseleita ei upouudella ylikellotetulla 3D-kortilla kiihdytetä. Niinpä Delta Force imee konetehoa kuin euroedustaja kulukorvauksia, minunkaan nuhapumppuni ei sitä täysin sulavasti pyöritä. Maksimitarkkuus on 800x600.
Omasta insinörtti-indeksistä riippuu miten grafiikan kokee, minusta se on ihan toimivaa. Elämä on kompromisseja: kiiltävällä paperilla kuvat toistuvat kristallintarkasti, hidas ja legohtava vokselimaasto taas näyttää "oikealta" maastolta ja mahdollistaa ulkoilmasotaan passelisti sopivan yli kilometrin näkyvyyden.
Muuten grafiikka on hyvää. Sotilaat on animoitu kivasti ja hulppeista kuolinanimaatioista irtoaa iloa. Kelpo äänistä erikoismaininta tippuu luodeista, jotka pitävät tunnelmaa luovaa meteliä suristessaan vierestä ohi.
Deltaretkellä ulkomailla
Deltaforcet selvittävät sellaisia kuuden tehtävän minikampanjoita Etelä-Amerikassa, Indonesiassa, Tshadissa, Uzbekistanissa ja Venäjällä. Tehtävät ovat suoraviivaisia, ja ne annetaan pelaajalle valmiina. Aseistuksensa saa kyllä vaihtaa.
Tehtävät ovat parahultaisen mielenkiintoisia. On tuhotehtäviä, maalien osoittamista tykistölle, väijytyksiä, leirin tuhoamista, panttivankien pelastamista sun muuta. Pelaaja ei edes ole yksin maailmaa vastassa, vaan yleensä mukana on kaksi muuta itsenäisesti työskentelevää deltaforcea. Käskyjä niille ei voi antaa, mutta ainakin ne suoriutuvat töistään ihan hyvin.
Sotilas pärjää liikunnassa Sateenkaari Kutosen koijareita paremmin. Sotilas osaa juosta (Quake-miestä masentavalla mutta realistisella hitaudella), paneutua polvilleen, heittäytyä pitkäkseen ja jopa ryömiä. Aseiden lisäksi kiikarit ovat pirun tärkeä työväline.
Fantasian maa
Sitten alkaa Novalogicin askel laahata. Delta Forcen ryömiessä kohti yhdeksiköllä alkavia pisteitä sen otsaan napsahtaa yksi iso ja kaksi pienempää luotia.
Vihollisten tekoäly on uskomatonta. Näihin zombeihin verrattuna Rainbow Sixin terroristit ovat kuin Speznazin huippumiehiä. Unohtumattomiin näkyihin kuuluu kolmen vihollisen ryhmä pari metriä selkäni takana, ja kaikki ampuvat ohi. Tai muutamankin kerran metrin vierestä ohi juosseet viholliset. Älyllisin mitä ne tekevät, on kohti ampuminen tai kohti tuleminen. Joidenkin huhujen mukaan juuri päivitys tekee hallaa yksinpelille.
Toinen, pienempi ongelma on planeetta Kryptonilta lainatut lavasteet. Puut kyllä katkeavat, mutta luoti ei lävistä talon seinää, ei teltan seinää, ei kasvien lehtiä, eikä herran jumala edes isoreikäistä naamioverkkoa (joka suojaa vieressä räjähtävältä käsikranaatiltakin). Olisiko todella ollut vaikeaa tehdä talon seinää heiveröisimmistä objekteista sellaisia, etteivät ne estä luoteja?
Kolmanneksi ammuksille ei ole kerrottu, että on olemassa sellainen juttu kuin painovoima, joten ne lentävät luotisuoraan siihen mihin tähtäin näyttää. Konetuliaseisiin on rakennettu sentään hajontaa, ettei niillä ihan määrättömiin ammuta.
Yksinpelinä Delta Force venyy vikoineenkin tasolle "viihdyttävä", ja sitä pelaa mielummin kuin suurinta osaa standardi-3D-paukutteluista. Ainesta vaan olisi ollut enempäänkin, jo järjellisemmistä vihollisista olisi tihkunut pisteitä. Novalogic uskoo vähän liikaa "pelejä keskiverroille" -asenteeseen.
81
