Dr. Muto (PS2)

Dr. Muto - miehestä hiireksi. Tasoloikkasankarin vastakkaiselle mutaatiolle olisi enemmän kysyntää.

Dr. Mutolla ei mene hyvin. Etsiessään uusia energianlähteitä hän pamauttaa epähuomiossa koko maailman pirstaleiksi. Paha moka... jonka onneksi voi korjata genitorilla, maailmaneheytys-masiinalla. Genitorin osaset ovat palasina pitkin neljää planeettaa ja tohtori lähtee jahtaamaan näitä kalliita kappaleita.

Muto liikkuu muille planeetoille teleporteilla. Näitä tallennuspisteinäkin toimivia kaappeja löytyy useita samalta planeetalta. Liian tiheässä kaappeja ei ole, joten saman pätkän tahkoamiselta ei välty, mutta turhautuminen pysyy nippa nappa kohtuuden rajoissa.

Tohtorin erikoisuutena on mutantiksi muuntautuminen. Pikku hiiri hiirulainen pääsee kipittämään pitkin putkistoja toisin kuin ihmismuotoinen Mr. Muto. Muita Muto-mutantteja valmistuu pelin edetessä. Apina, hämähäkki ja kalaisa hahmo toimivat kukin omissa kentissään paremmin kuin pelkkä kahdella jalalla köpöttelevä Dr. Muto.

Vastenmielisintä Dr. Mutossa on holtiton kamera ja lipsuvat kontrollit. Kameraa voi käskyttää oikeanpuoleisella tatilla ja takanapilla. Systeemi toimii erityisen kehnosti, jos tohtori nököttää seinän vierellä pienellä ulokkeella ja pohtii, mihin suuntaan kannattaa seuraavaksi loikata. Laskeutumispaikkaa ei näe ja äkkikuolema yllättää tohtorin leiskauttaessa suoraan kiehuvaan myrkkyliemeen.

Hyppytarkkuus riittää vain hetkittäin, sillä kontrollit ovat liukkaat ja koipi lipeää herkästi kuolemaan. Vihollisten eliminoiminen on vaikeaa, sillä omien ammusten kantomatka tuntuu vastustajiin verrattuna epäreilun lyhyeltä, ja tartuntasäteellä napatut viholliset voivat ilman järkevää syytä karata otteesta.

Eteneminen on epämääräisen nahkeaa eikä erityisen palkitsevaa. Syytä on vaikea hahmottaa. Ehkä planeetan samanlaisena jatkuva grafiikka aiheuttaa liiallista tuttuuden tuntua, tai ehkä seuraavaa mutanttimuotoa varten kerättävät DNA:n kappaleet eivät riitä nostattamaan parasta aarteenmetsästysintoa.

Etsiskely ja maailmojen kahlailu on mukavaa, eikä kahlattava lopu kesken ensimmäisen viikon kuluessa. Uusia ideoita ei isommin esitellä, ellei nyt halua nähdä muodonmuutoksia sellaisina. Kadoksissa olevat, löytämistä kaipaavat kamppeet on nähty jo ziljoona kertaa ja teleportitkin kuulostavat kumman tutuilta. Vaikeusaste ei ole helpoimmasta päästä, joten mistään pelaamista opettelevien imeväisten tuotteesta ei ole kyse.

70