Dragonball Z Budokai: Tenkaichi (PS2) – Komea isku lohikäärmepalloille

Oletko 3D-taistelupelien ystävä? Entä pidätkö Dragonball Z:stä? Yksi kyllä tarkoittaa, että Dragonball Z: Budokai Tenkaichia kannattaa harkita. Kaksi kyllää on jo ostosuositus.

Ilkeät epäilykset katosivat nopeasti. Budokai Tenkaichi on pätevä 3D-tappelupeli, sarjan paras tähän mennessä. Tekijäfirman vaihtuessa myös pelisysteemi on pistetty uusiksi. Spike on selvästi kuunnellut pelaajia ja kriitikoita.

Joku tekosyy taisteluiden käymiseksi saattaa olla, mutten pitkästytä teitä ja itseäni asiaa selvittämällä. Tärkeintä ovat kaksintaistelut isoilla, rikkoutuvilla 3d-areenoilla. Matseja käydään sananmukaisesti maalla, veden alla ja ilmassa, enimmäkseen maalla ja ilmassa. Lentäminen on Dragonball Z -hahmoilla geeneissä. Myös teleporttaaminen onnistuu. Se onkin vallan mainio keino välttää vastustajan tehohyökkäykset.

Peli on hyvin uskollinen lisenssilleen, mistä voi päätellä, että kohderyhmä ovat poikalapset iästä riippumatta. Tähän nähden peli on yllättävän vaikea. Jotta tietokonehahmoille pärjäisi, vaikeusasteen saa vääntää helpoimmalle. Tämä taistelupeli, kuten kaikki muutkin, toimivat parhaiten, kun homo sapiens taistelee lajitoveriaan vastaan. Tuttujen kaksintaistelumuotojen lisäksi tarjoilla on yllättävän hauska tarinatila, jonka juonessa on jopa jotain järkeä.

Tekninen presentaatio on laadukas, tyylikäs ja hyvin animemainen. Ihan kuin peli olisi repäisty suoraan tv-sarjasta.

Ei Dragonball Z: Budokai Tenkaichi uudelle Tekkenille tai Dead or Alivelle pärjää, mutta pronssitilan hätyytteleminen on ihan hyvä saavutus sekin.

81