Druid - Daemons of The Mind – Töitä ahkeralle kirvesmiehelle

Olipa kerran neljä druidiveljestä, joista yksi katosi. Häntä etsimään palkattiin lähin lannevaatteessa ja kirves kourassa heiluva barbaari, joka saisi toimia salapoliisina.

Druid _ Daemons of The Mind on isometrinen fantasiaroolipeli, jossa pelaajabarbaari etsii kadonnutta veljeä. Vihjeitä veliraukan kohtalosta on etsittävä läpi neljän saaren keskustelemalla ystävällisten vastaantulijoiden kanssa ja ratkomalla eteen tulevia ongelmia. Välillä kirveen kanssa ratkotaan eteen tulevia hirviöitä.

Hiirellä hypellen

Klassiseen toimintaseikkailutyyliin ruudulla näkyy yksi huone kerrallaan, ja hahmon ohjastaminen hiirellä toimii hyvin. Esineiden käsittely sitten onkin toinen juttu: yleensä hiiren oikea nappi vie inventaarioon, paitsi jos hahmolla ei ole mitään käsissään, jolloin oikea näppäin avaakin taikavalikon ja inventaarioon pääsee välilyönnillä. Systeemi on ikävän kankea ja erehdyksiä sattuu usein. Taikamenun olisi voinut laittaa koko ajaksi ruudulle, tilaa olisi kyllä ollut.

Barbaari aloittaa nollasta kokemuspisteestä ja kehittyy ongelmien ratkaisujen ja taistelujen myötä. Kun kokemuspisteitä on tarpeeksi, nousee hahmon taso ja sen myötä taistelu- ja taikomiskyvyt. Taikoja on aluksi pari, ja niitä löytää lisää pelin edetessä. Ase- ja haarniskavalikoimaan kuuluvat ainoastaan kirveet ja rannekkeet.

Onko ongelmia?

Pelin ongelmat noudattavat tuttua kaavaa: sankari löytää tavaran ja antaa sen jollekin vastaantulijalle, joka antaa seuraavan tavaran tai vihjeen. Monet pulmat vaativat myös nykyisin niin tyypillistä hiiren juoksutusta ympäri ruutua yhden pikselin hot spotin löytymisen toivossa.

Onpa Druidissa joitain oudoimpia näkemiäni ongelmanratkaisujakin. Etsin esimerkiksi kuumeisesti neljättä sauvaa, jolla saisin aktivoitua erään kiviympyrän siirtoportaalin. Olin kolunnut mielestäni kaikki paikat läpi löytämättä mitään. Aikani kuluksi tutkin venettä, jonka pohjassa oli reikä. Koetin turhaan tukkia sen kaikilla mukanani olevilla tavaroilla, turhaan. Mutta kun kastoin mukana olevan köyden tervaan ja asetin sen reikään, vene korjaantui. Samassa ilmestyi eteen yksi kolmesta druidista, joka sanoi, ettei veneellä kannata lähteä mihinkään ja sysäsi puuttuvan sauvan kouraani.

Taistelu käyttöliittymää vastaan

Taistelu on tylsää. Sankari ja hirviö seisovat nokikkain. Jos klikkaa hirviötä, lyö sankari otusta hiiren osoittamaan paikkaan ja jos napauttaa sankaria, käytetään kirvestä puolustautumiseen. Periaatteessa hyvä idea, mutta käytännön toteutus ontuu: ensin reagoinut saa lyödä ja toinen seisoo paikallaan ja ottaa iskun vastaan. Paras taistelutekniikka onkin klikkailla hirviötä mahdollisimman nopeasti ja toivoa parasta.

Se, mihin kohtaa vihollista pitää lyödä, vaihtelee huomattavasti sen mukaan, mistä kulmasta taistelua katsotaan. Jos yrittää lyödä vihollista väärään paikkaan, seisoo sankari tiiviisti paikallaan ja kerää armotta kuonoonsa. Pahimmassa tapauksessa taistelun käy läpi kymmenen kertaa, ennen kuin löytää kyseisen hirviön aran kohdan. Eikä tässäkään vielä kaikki: vaikka vihollisia on monta, tapellaan yhtä hirviötä vastaan kerrallaan ja muut seisovat paikallaan odottaen kiltisti vuoroansa. Kuolleelta viholliselta ei voi luonnollisesti ottaa asetta tai haarniskaa talteen.

Hermojen kiristelyä

Peli asentuu vain osittain kiintolevylle, mistä syystä tuplanopeuksinen romppu lataa jokaisen huoneen väliä hartaasti. Jos ladattavassa huoneessa sattuu vielä olemaan kansaakin, saattaa aika tuplaantua. Tallennuskierrekin on armoton, sillä taistelu kannattaa latausaikojen ja niiden hankaluuden vuoksi tallentaa ennen jokaista uutta taistelua.

Pelin takakansi muuten ei ainoastaan lupaa liikoja vaan suorastaan valehtelee. Sen mukaan hahmon voi valita tai luoda alusta asti itse, moista ei kuitenkaan löytynyt ohjekirjasta eikä itse pelistä. Myös puhetta on vähemmän kuin luvataan, mikä itse asiassa on ihan hyvä juttu, sillä puhutut osuudet kuulostavat varsin tylsiltä.

Druid _ Daemons of The Mind on tyypillinen yhden hahmon roolipeliseikkailu, jonka ainoa varsinainen anti on kauniinpuoleinen grafiikka. Juoni saa loppuvaiheessa yllättäviäkin käänteitä, mutta ongelmat pysyvät varsin tavanomaisia. Sirtechin omasta mielipiteestä kertonee se, että sankarin kuollessa animaatio näyttää pelilaatikon, joka räjähtää tuusannuuskaksi...

70