Yksi pieni armeijakunta marssi näin, aurinkoista tietä Moskovaan päin. Koska matka oli hauska niin, pyysivät he mukaan vielä muitakin. Eastern Frontista selviää, miksei matka ollutkaan hauska niin, vaan puna-armeija ja kenraali Talvi potkivat teutonit takaisin Berliiniin.
Jos Hitler ei olisi suuruudenhulluudessaan hyökkännyt Neuvostoliittoon, puhuisimme luultavasti kaikki saksaa. Talonsoftin uuden Campaign-sarjan esikoinen tuo itärintaman ankarat taistelut elettäviksi uudelleen, ja SSI:n General-sarja on viimeinkin saanut varteenotettavan haastajan.
Eastern Front ilmestyi jo muutama kuukausi sitten, jolloin se lipsahti meiltä ohi. Onneksi hyvä strategiapeli ei vanhene.
Eastern Frontissa on periaatteessa kaikki se, mitä täysiveriseltä strategiapeliltä sopii odottaa: vuoropohjaisuus, heksat, yksittäisiä tehtäviä, kampanja sekä editori. Skenaariot, joita on yhteensä 53, ovat muutamaa tutoriaalia lukuunottamatta enemmän tai vähemmän historiallisia. Kampanjassa voi hypätä joko saksalaisten rautasaappaisiin tai neuvostoliittolaisten huopatossuihin.
Panssarikenraaleista ja Teräspanttereista tuttuun tapaan kampanjan joukot keräävät taisteluissa kokemusta, ja taistelujen välillä tappioita voi paikkailla, jos vain pisteitä riittää. Satunnaisia taisteluita voi luoda nopeasti generaattorilla, jolla säähän, vuodenaikaan, maastotyyppiin ja vastaaviin voi vaikuttaa yllättävänkin monipuolisesti. Editorilla voi väsätä juuri sellaisen kartan ja taisteluun osallistuvat joukot kuin itse haluaa. Normaalisti nimittäin tietokone päättää, millaiset joukot taisteluun osallistuvat, mikä on ärsyttävää.
Miehiä ja hiiri
Sodankäynti sujuu melko pitkälle hiirellä. Kun kursorin vie yksikön päälle, esiin ponnahtaa pieni ruutu, joka kertoo yksiköstä kaiken oleellisen. Vasemmalla napilla yksikkö valitaan, oikealla napilla liikutaan ja ammutaan, ja halutessaan yhdellä klikkauksella voi liikuttaa koko joukko-osastoa kerrallaan. Liikkumista ja ampumista ei ole mitenkään rajoitettu yhteen pötköön, vaan tankkiaan voi liikuttaa vaikka heksan kerrallaan, jos huvittaa.
Loput toiminnot hoidetaan joko ruudun alalaidassa olevalla ikonirivistöllä, tai etsitään ne tavallisesta Windowsin valikosta. Ikoneiden avulla määrätään esimerkiksi ilmaiskut tai käsketään yksikköä säästämään toimintapisteitä ampumista varten.
Käyttöliittymän olisi voinut tehdä hiukan käyttäjäystävällisemmäksi. Nyt valikoita joutuu selaamaan milloin minkäkin takia. Jalkaväki esimerkiksi poistuu kuorma-autosta kiltisti, mutta sen takaisin saamisessa on vähällä mennä hermot. Eniten käytettyihin komentoihin on kyllä näppäinoikotiet, mutta silti tietyn komennon etsiminen on toisinaan luvattoman hankalaa.
Eastern Frontissa on lukuisia pieniä yksityiskohtia, jotka erottavat sen esimerkiksi Panzer General kakkosen päällisin puolin hyvin samankaltaisesta systeemistä. Esimerkiksi jalkaväkiyksiköt ja vastaavat voivat liikkua tuplasti niin pitkälle kuin normaalisti, mutta niiden hyökkäysarvo tippuu rajusti. Yksiköt voivat myös käydä lähitaisteluun, eli rynnäköidä viereisessä ruudussa olevan vihollisen kimppuun.
Voittaja ratkeaa taisteluissa hyväksi havaitun pistesysteemin avulla: voittoheksojen haltija saa niistä pisteitä, ja lisäksi pisteitä tuovat tuhotut vihollisyksiköt. Yksi Eastern Frontin vahvoista puolista on yksiköiden määrä: kaikki tankit, tykit ja vastaavat mitä vain odottaa voi, ovat mukana. Pelkästään saksalaisten Panzer III -tankkeja on seitsemää sorttia.
Sota ei lopu koskaan
Mittakaava Eastern Frontissa on isompi kuin Steel Pantherissa, mutta pienempi kuin General-sarjassa. Yksi heksa on läpimitaltaan 250 metriä ja yksi tankki kentällä vastaa 1_5 "oikeaa" tankkia. Taisteluihin osallistuvien yksiköiden määrä on toisinaan tyrmistyttävä. Esimerkiksi kampanjan aloittaessaan pitää valita, miten suurta joukko-osastoa haluaa komentaa. Pataljoonan komentajana saa komentoonsa parikymmentä yksikköä, mutta armeijakunnan komentajan alaisuudessa yksikköjä on useita satoja. Tällöin yhden vuoron pelaamiseen vierähtää helposti yli tunti, joten koko kampanjan pelaamiseen tällä tasolla saa varata koko kesän.
Eipä silti, aikaa kyllä kuluu pelkissä skenaarioissakin todella kauan. Tämä johtuu paitsi yksiköiden suuresta määrästä, myös karttojen laajuudesta. Ne ovat nimittäin toisinaan TODELLA suuria, maksimikoko on 400x400 heksaa eli koko taistelualue voi koostua 160 000 heksasta. Sen enempää kampanjassa kuin generoiduissa tehtävissäkään ei joukkojaan saa itse sijoitella kartalle, vaan joukot saapuvat taisteluun pikku hiljaa, useamman kierroksen aikana. Saapuneet joukot täytyy aina valita listalta, jonka jälkeen ne ilmestyvät kartan laidalle.
Tekoälystä ei pahaa sanottavaa ole, jos ei erityisesti kehuakaan voi. Tietokone älyää vetää jalkaväkensä pois Tiikerin alta, mutta mitään nerokkaita taktisia yllätyksiä se ei tee.
Grafiikka on miellyttävän näköistä ja sopii hyvin tunnelmaan. Jalkaväki ja tykistöyksiköt tosin hukkuvat etenkin talvisissa tehtävissä taustaan niin hyvin, ettei niiden olemassaoloa välttämättä edes huomaa ennen kuin vihollinen ampuu niitä kohti. Yksiköille voi laittaa värilliset jalustat, jolloin ne kyllä huomaa helpommin, mutta tunnelma kärsii. Taistelussa eri aseet aiheuttavat luonteenomaisia efektejä, joista maastoa repivä tykistötuli on näyttävin.
Ajoneuvojen moottorin ärjynnöissä ei ole valittamista, ja aseiden äänet ovat myös hyviä, vaikka niissä saisikin kenties olla enemmän munaa. Musiikki on jälleen kerran sellaista mahtipontista kakofoniaa, jota ei jaksa kuunnella. Moninpeli onnistuu paitsi samalla koneella, myös internetissä, lähiverkossa, modeemilla ja sähköpostin välityksellä.
V-käyrä nousee
Ikävänä puolena Eastern Frontissa on muutama fataali bugi. Ensinnäkin ilman päivitystä se on täysin pelikelvoton, sillä esimerkiksi valikot eivät suostu toimimaan lainkaan. Päivityksen jälkeenkin täytyy näytön tarkkuus pudottaa 256-väriseksi, koska muuten pelkkä hiiren heilahdus aiheuttaa kymmenien minuuttien latailun. Tarkkuuden pudottaminen kuitenkin sotkee osan grafiikasta, sillä peli on tarkoitettu pelattavaksi 16-bittisenä.
Kaikesta huolimatta peli tahtoo toisinaan tukehtua ja hidastua niin, että verisuonet meinaavat sanoa poks. Kampanjaa en koskaan ehtinyt pelaamaan kahta tehtävää pidemmälle, koska koko ohjelma poikkeuksetta kaatuu ilman mitään syytä ja tuhoaa siinä sivussa kampanjatiedoston.
Bugit, joita vielä seitsemäskään päivitys ei poistanut, ärsyttävät harvinaisen paljon, sillä Eastern Frontissa on potentiaalia vaikka mihin. Kunhan siihen jaksaa syventyä, löytyy yksinkertaisen pinnan alta monipuolinen ja tarkka strategiapeli. Jos Eastern Front toimisi moitteetta, se kiilaisi helposti Generalien edelle ainakin minun listallani. Toivottavasti päivityksiä tulee lisää, ja sarjan seuraavat osat tehdään loppuun saakka, ennen kuin ne päästetään myyntiin.
85
