Europa Universalis IV

Europa Universalis IV

Missä EU, siellä ongelma

Europa Universalis on todella syvällinen strategiapelisarja, jonka käyttöliittymä on yhtä syvältä. Nelososassa toista ominaisuuksista yritetään muuttaa.

Paradox Interactiven

Johan Anderssonin

 haaveena oli tehdä historiafaneille reaaliaikainen strategiapeli, jossa johdetaan valtio Euroopan suurmahdiksi. Valtio toimii roolipelihahmona, jota pelaaja vaalii ja jonka tarinaa kertoo.

Ideana oli muuntaa historialliset faktat pelimekaniikaksi. Syntyi Europa Universalis -sarja, jonka neljäs inkarnaatio ilmestyy syksyllä. Käytännössä tiimi on tehnyt samaa peliä uudelleen ja uudelleen, mutta synti on helppo antaa anteeksi.

Kolmososan ilmestymisestä on jo kuusi vuotta, eikä vastaavia pelejä kukaan muu tee. Pelimekaniikan syvyys ja historiallinen tarkkuus luovat elävän maailman, johon harva peli pystyy. Europa Universalis kirjoittaa historian uudelleen 1400-luvulta 1700-luvun loppuun.

Kalifiksi kalifin paikalle

Historiallisia tapahtumia käytetään taidolla. Kaikki perustuu jossitteluun, sillä historiankirjoitus reagoi pelitapahtumiin eikä toisinpäin. Historian kulku antaa strategiapelille väriä ja välitavoitteita.

”Tapahtumat eivät ole täysin satunnaisia. Systeemi huomio kirjoitetun historian ja pelin historian, jotta jatkuvuus ei hajoa. Esimerkiksi Ruusujen sota voi syttyä pelissä vain, jos ei olla vielä 1500-luvulla, pelaa Englannilla, hallitsijalla ei ole jälkeläisiä ja hän sattuu kuolemaan ”, Johan Andersson avaa dynaamista historiankirjoitusta.

Pelattavana ovat kaikki maailman maat, mutta painopiste pysyy Euroopassa. Maat jaetaan historiallisten tapahtumien suhteen neljään eri luokkaan. Ranska, Venäjä, Englanti, Ruotsi ja neljä muuta suurmaata ovat ylintä luokkaa, joille on luotu noin 50 historiallista tehtävää.

Kakkoskastin maita, esimerkiksi Tanska, Hollanti ja Brandenburg on noin kaksitoista ja niillä on kolmisenkymmentä valmista tehtävää. Kolmoskastissa on kaksikymmentä Genoan ja Skotlannin tapaista valtiota. Maat ovat pikkutekijöitä, joilla on rikas historia, mutta ei suurta valta-asemaa. Kolmoskastilaisille suunnitellaan kymmenen historiallista tapahtumaa.

Neloskastiin kuuluvat kaikki loput, esimerkiksi atsteekkien valtakunta, jolle luodaan vain muutamia historiallisia tapahtumia. Historiallisten hetkien lisäksi kaikilla mailla on runsaasti puhtaita satunnaistehtäviä rikkomassa rutiinia. Historialliset tapahtumat eroavat perustehtävistä monimutkaisempien tavoitteiden ja pidempien tapahtumakuvausten ansiosta.

Lisää historiallisia tapahtumia saadaan myöhemmin. ”Teemme aivan taatusti DLC-materiaalia, ilmaista ja maksullista, mutta minulla ei ole mitään käsitystä, mitä se olisi. Uskon vahvasti, että DLC:n suunnittelu etukäteen vaikuttaa varsinaisen pelin tekemiseen. Tarkoituksena on tehdä julkaisuun niin hyvä peli kuin pystymme, emme jätä mitään varastoon”, Andersson sanoo.

Kiva olla kunkku

Paradoxin omasta Crusader Kingsistä lainataan idea hallitsijan ominaisuuksien vaikutuksesta koko valtakuntaan. Inspiroivaa sotilasjohtajaa saattaa seurata kaupparuhtinas tai lahjaton äpärä, joka ajaa valtion kuin valtion kriisiin ominaisuusmiinuksillaan.

”Halusimme mukaan lisää roolipelimäisyyttä. Johtajien ominaisuudet arvotaan satunnaisesti, jotta uudelleenpeluuarvo säilyy ja strategiaa joutuu mukauttamaan pelin edetessä. Hallitsijan vaihtuminen oli valtakunnalle usein dramaattinen tapahtuma”, projektijohtaja Thomas Johansson sanoo.

Jotta valtakunta ei joudu muuttamaan suuntaansa tuuliviirinä, johtajan ominaisuuksia voi muokata neuvonantajilla. Neuvonantajat palkataan oikeitten historiallisten suurmiesten joukosta.

Johtajien ja avustajien lisäksi valtakunnan ominaisuuksiin vaikutetaan kolmososasta tutulla ideasysteemillä. Jos tutkii sotilastekniikkaa, voi keksiä esimerkiksi asevelvollisuusarmeijan, jolloin miesmäärä ja joukkojen kokoaminen vauhdittuvat ammattiarmeijaan verrattuna, tosin sotilaiden laadun ja motivaation kustannuksella.

Veriuhri

Tekijät haluavat korostaa uuden kauppasysteeminsä vaikutusta. Systeemissä kamppaillaan avainsatamien hallinnasta, mutta se ei yksin riitä. Kauppareitteihin vaikutetaan paitsi kauppiailla myös aluevaltauksilla ja laivastolla. Vahva rannikkolaivasto houkuttelee rahtilaivoja käyttämään merirosvoilta suojaisaa reittiä.

”Yritämme saada kaupankäynnin osaksi pelimekaniikkaa, jotta Hollannin tai Venetsian kaltaisen kauppavaltion pelaaminen olisi mielekäs voittostrategia. Koko maailmaa ei välttämättä tarvitse valloittaa poimiakseen valtaosan siirtomaiden hyödyistä”, Johansson kuvaa.

Kartalla kulkee valmiita kauppareittejä, jotka noudattavat maantieteellisiä piirteitä. Reitteihin itsessään ei pysty vaikuttamaan, vaan Aasian-kauppa kulkee silkkitien reittiä, kunnes maailman merimahdit kasvavat riittävän suuriksi korvatakseen maakuljetukset.

Mekaniikka on hyvin lautapelimäinen, sillä kauppiaat, kenraalit ja muut toimivat kuin pelinappulat. Europa Universaliksessa poliitikon työ ei liene kauhean haluttu, sillä sopimukset sinetöidään uhraamalla diplomaatti.

Ennen sopimusta näkee suoraan, onnistuuko rauhansopimus, kosinta tai liitto. Systeemi tasapainotetaan rajoittamalla diplomaattien määrää ja jokainen allekirjoitus syö diplomaatin. Pelaaja joutuu miettimään, mitkä diilit ovat tärkeimpiä.

Keep it simple, stupid

Nelososassa moninpelin ja yksinpelin rajaa hämärretään, sillä pelaajat voivat hyppiä sisään ja ulos kampanjasta mielensä mukaan. Pelaamattomia maita ohjaa tekoäly ja mukaan mahtuu kaikkiaan 32 pelaajaa.

Europa Universalis IV ilmestyy vasta syksyllä, vaikka tiimin mukaan koodi alkaa olla liki julkaisukunnossa. Kesä on tarkoitus käyttää pelitestaamiseen, tasapainottamiseen ja varsinkin käyttöliittymän hiomiseen.

”Muokkaamme käyttöliittymää kierros kierrokselta ja rakennamme tutoriaalia. Päätarkoituksena on, että aloituskynnys olisi mahdollisimman matala. Keräämme tietoja siitä, mitä ihmiset tarvitsevat ja odottavat näkevänsä ruudulla. Peli on monipuolinen, mutta käyttöliittymän ei tarvitse olla monimutkainen”, Johansson sanoo.

Ajatusta on vaikea olla kannattamatta, sillä kolmososan käyttöliittymä on suorastaan luotaantyöntävä. Asiat tehdään tarpeettoman hankalasti. Esimerkiksi kenraalia ei voi nimittää armeijaa luodessa, vaan mies pitää ensin palkata johtajaruudussa ja palata sitten armeijavalikkoon.

Toivon hartaasti, että tiimi onnistuu. Europa Universaliksen pääosassa ei ole sotiminen vaan valtakunnan hoivaaminen, ja sellaisia strategiapelejä ei ole liikaa.

Tuukka Grönholm

PC

Ilmestyy syksyllä