Maailma kaipaa rauhaa ja rakkautta, mutta maailma ei todellakaan enää kaipaa yksinkertaistettuja lentosimuja. Yritysvuorossa Evasive Action, onnistuuko se naittamaan lentotaistelun simppeliin pelattavuuteen?
Sinänsä lentosimppelit ovat tarpeettomia, koska lähes joka lentosimusta kuitenkin löytyy leikkimalli (ja useimmista vielä kaksinpelikin). Kun taito kasvaa niin toimintasimuista loppuu tarjonta kesken, ja kyllä ilmataistelu on hauskaa vasta sitten kun siinä vaaditaan taitoakin.
Väistöliikkeen perusidea on kuitenkin olla niin yksinkertainen ilmataistelupeli, että seganintoidettu perusenglantilainenkin osaa sitä pelata. Niinpä normaalin nappula-armeijan asemasta kaikki hoituu kahdella kaasunappulalla ja joystickin tulitusnappulalla. Eri kuvakulmatkin on integroitu kahteen funktionäppäimeen.
Peliin on tungettu neljä ilmailukautta: ensimmäisen maailmansodan taivailla kisailevat Sopwith Camel ja kolmitaso-Fokker, toisen maailmansodan pilvissä leikkiä lyövät Zero ja Hellcat, nykytaivaalla Hornet ja Mig-29, ja tulevaisuuteen vilkuillaan avaruusalustaistelussa.
Pelimoodeja on kolme: dogfight, stunttilento ja eräänlainen hippaleikki. Kaksi pelaajaa voi pelailla joko modeemin tai kaapelin välityksellä, ja erikoisuutena pelissä on splitscreen, jolloin peli sujuu myös yhdellä koneella.
Kyllähän maailmaan teoriassa kelpo toimintalentelyä mahtuu, ja Evasive Actionin on sentään ohjelmoinut Glynis Wein, jonka upea avaruusooppera Warhead vielä nykyäänkin pesee lähes kaikki avaruuspelit. Siksi olinkin tosi pettynyt, koska Evasive Action on niin älsän kehno.
Kolme asiaa ärsytti yli kaiken: ainostaan suihkukoneissa näkyy montako kertaa kaasunappulan painallus on otettu vastaan, muissa koneissa toivotaan parasta. Kaikissa koneissa tuntuu olevan liian pieni moottori, sillä vauhti ei riitä ja korkeutta on vaikea ottaa. Ampuminen on silkkaa tuskaa, koska firenäppäintä täytyy naputella, jotta lopputulos muistuttaa edes vähän konekiväärisarjaa, ja osuminen jää lähinnä arvailun varaan. Mittasuhteet ovat päin helvettiä: kolmen kilometrin päässä oleva kone näyttää siltä, että törmäys on vain sekunnin päässä, olettaen tietysti, ettei kone jää ENEMY-tekstin alle.
Tilannetta pelastaa edes vähän avaruustaisteluosuus, joka ei ole niin kehno kuin muut. Osuudessa on lupausta, joka kannattaisi lunastaa dumppaamalla lentokoneet ja laajentamalla se omaksi pelikseen. Vauhtia ja lennettävyyttä saisi kyllä avaruuskoneisiinkin lisätä, ja poistaa sen hilpeän bugin, jonka seurauksena alukset toisinaan aloittavat taistelun yli 11 tuhannen kilometrin päästä. Kyllähän sen lentää, jos sattuu olemaan viikonloppu eikä parempaakaan tekemistä.
Evasive Action on tuskainen toimintasimulaattori kehnoilla ääniefekteillä ja siedettävällä grafiikalla, mutta poikkeuksellisista kaksinpelimahdollisuuksista huolimatta väistöliikkeet kannattaa aloittaa heti kun pelin kaupan hyllyllä näkee. Glynis Wein, lakkaa pelleilemästä ja tee jatkoa Warheadille!
70
