EA Sports repäisi viime vuonna lokalisoimalla kuuluisan FIFA-sarjansa pelistä omat versionsa jalkapallon huippumaihin. Sama temppu uusittiin myös tänä vuonna.
Koska Suomi ei lukeudu jalkapallon kärkimaihin, ei kotoisaa Veikkausliigaa pääse pelaamaan. Englannin Valioliiga lienee kuitenkin Euroopan huippuliigoista Suomessa seuratuin, joten valinta on hyvä. Ihmetystä herättää kuitenkin se, ettei pelissä ole mukana Englannin aladivisioonia, FIFAssa oli sentään 14 kansallista liigaa. Aladivisioonien mukanaolo olisi tuonut peliin enemmän vaikeutta, jota se kieltämättä kaipaisi.
Liigaotteluiden lisäksi kauden aikana osallistutaan myös UEFA-cupia jäljittelevään euroturnaukseen, johon ottavat osaa valioliigajoukkueiden lisäksi Italian, Saksan ja Espanjan huippujoukkueet. Halutessaan voi myös tehdä oman liigan.
Verkot heilumaan
Kontrollit ovat sarjan aiemmista osista tutut, eikä muutoksia ole juuri tehty. Kikkoja on tullut muutama lisää, ja FIFA 2000:sta puuttuneet kaksoispainallukset tekevät nekin paluun. Jostakin syystä ohjaus vaihtuu aina lähimpänä palloa olevaan mieheen, eikä sitä voi itse vaihtaa.
Taktiikkapuolella peli jää selvästi jälkeen edeltäjistään. Pelisysteemejä on tarvittava määrä, mutta pelaaja saa määrätä vain, kuinka hyökkäävästi tai puolustavasti joukkue pelaa. Joukkueiden pelityyleissä ei ole juuri eroja. Uudistuksena pelaaja voi halutessaan käyttää otteluissa apuvalmentajaa, joka automaattisesti vaihtaa loukkaantuneet miehet pois kentältä.
Pelattavuus on hyvin arcademaista ja nopeatempoista. Syötöt lähtevät kuin tykinsuusta ja menevät useimmiten omille. Tyhjään tilaan syöttäminen onnistuu läpisyöttönapilla, mutta normaaleja syöttöjä käytettäessä pelaaminen on tutun kulmikasta.
Maalinteko on hieman vaikeutunut, sillä kovaa laukoessaan vetonappia on painettava pitkät tovit. Myös maalivahdit ehtivät aikaisempaa useammin jopa rankkarialueen sisältä ammuttujen vetojen eteen. Toisaalta veskarit eivät kovin mielellään lähde tolppien välistä katkomaan syöttöjä tai keskityksiä, joten rangaistusalueella syötteleminen on naurettavan helppoa.
Tekoälyn ohjaamilla puolustajilla ei ole kovinkaan kummoista käsitystä miesvartioinnin saloista, joten tilanteita ja sitä kautta myös maaleja syntyy edelleen roppakaupalla. Tietokone osaa käyttää puolustuksen uinailut tehokkaasti hyväkseen, mutta oman maalinsa varjelemisesta se ei juurikaan välitä.
Myyty herralle takarivissä
Vuoden 2000 Starsisssa ihmetystä herättäneet tähdet ovat edelleen mukana. Tavoitteena on paitsi menestyä liigassa ja cupissa, myös kerätä tähtiä, joita saa esimerkiksi voitetuista otteluista ja tehdyistä maaleista. Lisäksi ennen jokaista ottelua annetaan jokin tehtävä, esimerkiksi: "Tee hattutemppu jollakin pelaajalla, niin saat 30 tähteä."
Tähdet ovat käypää valuuttaa siirtomarkkinoilla, mutta niillä voi parantaa myös omien pelaajien ominaisuuksia, jotka on arvioitu yhdestä pronssisesta viiteen kultaiseen tähteen. Superjoukkue on nopeasti kasassa, ja oman joukkueen rivimiehetkin pitävät helposti vastustajia pilkkanaan.
Siirtomarkkinat ovat mielenkiintoiset. Enää pelaajia ei voi ostaa toisista seuroista, vaan pelkästään siirtolistalta, jolla piristävästi on myös Englannin ulkopuolella palloilevia tähtiä. Pelaajakaupat muistuttavat erehdyttävästi huutokauppaa, sillä pelaajan tehtyä tarjouksen on muilla seuroilla kymmenen sekuntia aikaa pistää paremmaksi. Kone kilpaileekin pelaajista melko tiukasti, joten huippumiesten hankkiminen ei ole helppoa.
Tähdet antavat hieman lelumaisen vaikutelman. Mikäli kyseessä olisi riihikuiva raha, homma tuntuisi huomattavasti mielekkäämmältä. On kuitenkin aidontuntuista, kun nimenomaan joukkueen menestys vaikuttaa siihen, miten aktiivisesti siirtomarkkinoilla voi huseerata. Jos tähtien kanssa räpeltäminen ei kiinnosta, pääsee niistä eroon tekemällä oman liigan.
Vaikka Stars ei manageripeli olekaan, on kausimoodiin keskitytty aikaisempaa enemmän. Laajan pelaajaringin hankkiminen on suositeltavaa, sillä realistisesti miehet väsyvät pelatessaan ottelusta toiseen, ja välillä tähtipelaajiakin joutuu istuttamaan penkillä. Starsissa on myös harvinaisen paljon tilastoja, mikä on pelkästään positiivinen asia.
Pelkkä brändi
Vaikeustasoja on kolme. Helpoimmalla oma joukkue on samantasoinen muiden joukkueiden kanssa, mutta vaikeimmalla muut joukkueet ovat jo selvästi parempia. Peli on näin ollen hieman aikaisempaa vaikeampi, mutta ei ole kovin realistista, kun Beckham ja kumppanit häviävät taidoissa sarjan häntäpään joukkueiden vaihtomiehillekin. Tähdillä voi toki korjata tilanteen, mutta entinen asteittain muuttunut vaikeustaso oli toimivampi.
Kuvakulmia ei ole kuin yksi, mutta sitä voi säätää mielensä mukaan. Piippuhyllynäkymällä pelikavereiden sijainnista saa parhaimman käsityksen, mutta haluaisin hinata kameraa vieläkin ylemmäksi. Grafiikaltaan ja ääniltään peli ei yllä samanlaiseen sujuvuuteen kuin FIFA 2000. Äijät ovat turhan isoja, ja laukkovat pallon perässä kuin ontuvat hirvet.
Selostuskaksikko hehkuttaa otteluiden alussa ihan kiitettävästi, mutta itse pelitapahtumista miehillä tuntuu olevan yhtä paljon mielenkiintoista sanottavaa kuin Kari Hiltusella mäkihypystä. Itsestäänselvyydet hoetaan moneen kertaan, mutta virheitä tuppaa tulemaan vähän turhankin kanssa. Kaiken kukkuraksi miehet eivät mainitse pelaajia nimeltä.
Stars 2001 on keskeneräinen, nopeasti koodattu peli, jonka ainoa myyntivaltti on pelin kannesta löytyvä Valioliigan tunnus. FIFA-sarjan peleistä se on ehdottomasti heikoin.
74
