Far Cry 3: Blood Dragon (PC) – Kasari, kasarimpi, Blood Dragon

Verilohikäärme repii vihollislauman kappaleiksi. Kiikareilla viholliset näkyvät seinienkin läpi.

Vuosi 2007 kaukaisessa tulevaisuudessa: Taistelukenttää hallitsevat kyberkommandot, jotka ovat puoliksi ihmisiä, puoliksi koneita, mutta sataprosenttisesti kasariparodiaa.

Far Cryn maailmassa 1900-luku päättyy USA:n ja Neuvostoliiton ydinsotaan, mutta synkästä kulissista huolimatta teema on kasarimaisen räikeä.

Far Cry 3:n sankari Jason Brody vinetti, kunnes löysi paratiisisaarelta sisäisen sankarinsa. Kyberkommando Rex Power Colt (luit aivan oikein) on alusta lähtien Arska-kaliiperin tappokone. Rex syö rautaa, paskantaa kettinkiä ja ryydittää tappomeininkiä one-linereilla sekä kansainvälisillä käsimerkeillä.

Taivaalle loistavat valonheittimet kertovat, missä vihollistukikohdat sijaitsevat.

Tappaa talossa ja puutarhassa

Blood Dragon on ihanan kökköä B-scifiä. Kasvottomia kyborgeja tehdään kasarityyliin pukemalla taviksille prätkähaalari ja -kypärä. Vihreä tropiikki taas muutetaan synkäksi dystopiaksi punaisella filtterillä. Kirsikkana kakun päällä ovat vilkkuvalotietokoneet. Välinäytökset ovat 8-bittigrafiikkaa kökköanimaatioilla, tapahtumat ja dialogi keräilyerä ajan populaarikulttuuria – tai pikemminkin toimintaelokuvakulttuuria. Blood Dragonissa on kaikki tarvittava ja vähän päälle: muun muassa varustelukohtaus, treenimontaasi ja asiaan kuuluvaa USA-uhoa. Taustalla soivat syntetisaattorit ja kasaristi kaikuvat rummut, eikä voimaballadejakaan ole unohdettu.

Schwarzeneggerin myöhemmät elokuvat ovat osoittaneet, että Commando-tyylilajin kustannuksella ei voi vitsailla ironian keinoin. Paremmin toimii uskollisuus alkuperäiselle, vakava naama ja toiseen potenssiin nostaminen. Kasarimeininki on luonnostaan hauskaa, eikä se naurata nokkeluudellaan, vaan loppuun asti viedyllä äijäilyllä.

Blood Dragonissa pelastetaan vapaus ja demokratia kourallisella räiskintätehtäviä. Saari on edelleen avoin, siellä valloitetaan kolmetoista vihollistukikohtaa ja suoritetaan pelastus- ja metsästystehtäviä. Perusrakenne on siis sama kuin emopelissä.

Hiipivällä kuolemalla on kädessään veitsi, jousipyssy tai äänenvaimennettu ase. Pelkona persuksissa on koko tukikohdan herättävä ja täydennysjoukot nopeasti paikalle kutsuva hälytyssireeni. Kiikareiden avulla merkatut, seinien läpi näkyvät viholliset sopivat itse asiassa scifiin paremmin kuin alkuperäiseen Far Cryhin.

Hiippailu on edelleen parasta, mutta myös suora toiminta osuu ja uppoaa. Aseissa on tehoa ja valinnanvaraa, ja lippaissa on minigunia myöten ammuksia enemmän kuin ehtii räiskiä. Kun vielä kyborgi kestää osumia kuin terminaattori ja juoksee kuin pikajuna, on yksi monista vaihtoehdoista tyhjentää tukikohta säntäilemällä viholliselta toiselle haulikko räiskyen.

Oletko nähnyt käärmettäni?

Maininnan arvoinen uutuus on verilohikäärmeet. Ne tappavat laumoittain vihollisia, mutta pysyvät poissa tukikohdista energiasuojan ansiosta. Tehokas kansanmurha onkin hiippailla kytkemään suoja pois päältä ja nauttia sen jälkeen jatkosta suojaisassa tarkkailupaikassa. Tuhon jälkeen lohikäärme on kuitenkin tapettava tai houkuteltava tukikohdan ulkopuolelle.

Kyborgikyvyt ja kestävyys kasvavat tehtävä tehtävältä. Haastetta riittääkin oikeastaan vain ensimmäisiin tehtäviin ja vain niille, jotka eivät oppineet kissa ja hiiri -leikin pelisääntöjä Far Cry 3:ssa. Se on pelin heikkous, mutta toisaalta ravintoketjun ylimmällä oksalla on helppo hymyillä, eikä epätasapainosta ole haittaa, kun tukikohdat ja tehtävät ovat riittävän erilaisia.

Blood Dragon on Far Cry 3 -modi, jolla ei ole Far Cry 3:n viidakkosamoilun kanssa muuta yhteistä kuin osin tutut pelirakenteet. Hurtista huumorista ja tahallisesta amatööriydestä huolimatta kyseessä on Ubisoftin virallinen julkaisu. Itsenäinen teos ei vaadi alkuperäistä Far Cry 3:a.

 Konkreettisimmin Far Cry -sukulaisuus näkyy tutuissa riippuliitimissä, jeepeissä ja veneissä. Turhia nekin ovat, sillä robokyttä juoksee pienellä saarella väsymättä ja tieverkosta välittämättä, joten kulkupeleille tai karttaruudun kautta tehtävälle pikamatkustamiselle ei ole tarvetta.

Blood Dragon on hersyvää ”V*ttu joo!” -voimafantasiaa, jossa ei ole tarkoitus piileskellä kaapin takana, vaan näyttää kaapin paikka.

Heikki Hurme

Kuva1:

Verilohikäärme repii vihollislauman kappaleiksi. Kiikareilla viholliset näkyvät seinienkin läpi.

Kuva2:

Vihollisilta voi repiä kybersydämen rinnasta. Sen avulla voi houkutella paikalle verilohikäärmeen.

Kuva3:

Taivaalle loistavat valonheittimet kertovat, missä vihollistukikohdat sijaitsevat.

Pelit suosittelee

86