FAST Racing NEO - Niin kovaa, että silmät kuivuvat

Taustatekno jumputtaa kuin 90-luvun ektaasidiskossa.

Tähtien sota tuli, mutta uusi F-Zero taitaa jäädä toiveeksi. Kun isoja ei kiinnosta, jää tilaa uusille yrittäjille.

Fast Racing Neo on viidentoista euron hintainen eShop-peli. Ideana on ajaa sikakovaa sulavalinjaisella tulevaisuusformulalla, jonka perässä hönkii ärjy rakettimoottori. Koska ajoneuvo leijuu metrin pari radan yläpuolella, kaasu pohjassa pääsee tuhatta ja sataa. Kun vielä jälkipolttimella buustaa koneen huutamaan hoosiannaa, on vauhtia hetkessä niin paljon, että edes silmien räpyttelyyn ei jää aina aikaa.
Näillä nopeuksilla reagointiaikaa on usein vain sekunnin murto-osa. Onneksi jokainen virheliike ei ole kohtalokas, vaan voi päättyä pehmeästi sivukaiteeseen, joka ei edes merkittävästi hidasta vauhtia. Armottomuutta edustavat sen sijaan keskellä rataa möllöttävät esteet ja radan aukot, joista pitää hypätä tarkasti yli. Yksikin moka, ja kärry menee päreiksi. Kisaan pääsee nopeasti takaisin, mutta jo parin täyspysäytyksen jälkeen edes kilpailijoiden perävaloja ei enää koskaan näe.

Kovaa ja korkealta

Fast Racing Neo ei tasoita kilpailijoiden vauhtia omien onnistumisten ja epäonnistumisen mukaan. Monta kertaa olen urputtanut epäreilusta kuminauhatekoälystä, joten nyt pitäisi heittää ylävitosia. Hienoa, mutta välillä heitänkin ohjainta, kun mahdollisuudet menevät parista mokasta.  
Fast Racing Neon kikka kolmonen on napista vaihdettava peräliekin väri. Se on joko oranssi tai sininen. Myös radalla olevat buustialueet ovat jompaakumpaa väriä. Peräliekin värin pitää olla sama kuin alustan, tai buusti muuttuu jarrutukseksi. Värin hahmottaminen ja värin jatkuva oikea-aikainen vaihtaminen ovatkin menestyksen edellytys. Buustialueet ovat sentään yleensä isoja ja pitkiä, joten niihin ei ole vaikea osua.
Toinen tapa buustata on energiapallukoiden kerääminen ja laukaiseminen esimerkiksi pitkällä suoralla. Buustienergia on myös hyvä tapaturmavakuutus, sillä täystuhosta on ilman sitä aika hidas kiihdyttää kisanopeuksille.
Parasta Fast Racing Neossa on huima vauhdin tunne. Buustatessa perspektiivi vääristyy, liikemössöstä ei säästellä, näkymät viuhuvat tasaisesti 60 kuvaa sekunnissa ja istumapaikka siirtyy automaattisesti tuolin reunalle. Jaetulla ruudulla tämä ei valitettavasti päde, vaan kahdella pelaajalla suorituskyky paikoin kyykkää.

Aseita ei ole eikä niitä kaipaa.

Kaahaa kuin olisi 1999

Kolmea eri kilpasarjaa erottaa sarjasta seuraavaan koveneva vauhti, sisältö pysyy samana. Mistään Mario Kartista ei ole kyse, vaan alkusarjakin on kaikkea muuta kuin rauhallista köröttelyä. Vaikeustaso nousee tiukasti, ratojen käännösten ja esteiden pitää tulla ulkomuistista.
Kuusitoista kenttää on sopiva määrä tämän hintaisessa pelissä. Erityisen innostavia ympäristöt eivät tosin ole: kaupunki, avaruusasema, aavikko ja muut ympäristöt ovat melko kliinisiä ja kliseisiäkin, vaikka siellä joku mecha tai valas vilahtaakin. Yksityiskohtia ympäristössä ei paljon ole, mutta ei niitä tällä nopeudella ehtisi ihaillakaan.
Kauas on tultu ysäristä, jolloin scifi-kaahaus saattoi olla konsolimyyntiä keikuttava hittituote. Pelin vaatimattomampi tausta näkyy parhaiten askeettisessa alkumenussa. Merkittävää kritisoitavaa ei siis ole, kun tämänkin muistaa mainita. 
Fast Racing Neo on piristävä, perinteinen, mutta samaan aika kliininen kokemus.

 

FAST Racing NEO

Arvosteltu: Wii U
Shin’en Multimedia
Moninpeli: 2–8 pelaajaa
Ikäraja: 3

86