Hipaisusta kuolevien italiaanojen filmaamista katsellessa on vaikea uskoa, että jalkapallo on pohjimmiltaan kontaktilaji. FIFA 09:ssä itkupillit jyrätään tylysti nurmen pintaan.
FIFA 09:n parannellun fysiikanmallinnuksen myötä peli on fyysistä. Nahkakuulasta taistellessaan äijät nojaavat vastustajan tieltään hartia hartiaa vasten. Kaksinkamppailuissa koolla on merkitystä: kaksimetrisen topparikolossin ja hyökkäävän taskuraketin yhteentörmäyksessä pienempi jää nurmelle. Kentällä näkee toisinaan melkoisia ketjureaktioita, kun taklattu futari jyrää kaatuessaan kaverinsakin nurin.
Nollakasin kankeasta ohjaustuntumasta on otettu roima harppaus sulavampaan suuntaan. Äijien pallokontrollissa tuntuu olevan aiempaa suurempia eroja, pakkien ohittelua kannattaa yrittää vain vikkeläkinttuisilla taitureilla. Nahkakuula ei ole pikaliimalla nappulakengässä eikä prässinappia takomalla tehdä helppoja pallonriistoja. Myös puskutilanteet ovat uskottavia: pituuden lisäksi pääpallojen voittamiseen vaaditaan oikeaa ajoitusta ja sijoittumista. Piristävästi tekoäly ei ole enää suvereeni ilmatilan hallitsija.
Älä potki
Aggressiivisesti prässäävä tekoäly puskee päälle apinanraivolla, varsinkin hyökkäysalueella on niukalti aikaa hieroa ratkaisevaa syöttöä. Luovuuteen perustuva syöttösysteemi valaa puitteet monipuoliselle ja vaihtelevalle pelinrakentelulle. Huomasin siirtyneeni viljelemään korkeita puolenvaihtoja puhtaan lyhytsyöttöpelin sijaan.
Taitavissa käsissä FIFA 09 muistuttaa jalkapalloa enemmän kuin yksikään aiempi futispeli, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Kynnys on kiperimmillä vaikeustasoilla jo melkoisen korkea.
Tekoälyn prässin murtamisessa voi käyttää apunaan fläppitaulua. Taktiikkavaihtoehdot perustuvat liukuvalikoihin, joilla määritellään joukkueen pelitapa. Säätää saa muun muassa pelaajien liikkumista hyökkäysalueella ja prässipelin aggressiivisuutta. Äijien sijoittumisessa oli valmiiden taktiikkavaihtoehtojen välillä havaittavissa eroja, mutta kotimanagerien ei kannata innostua liikoja. Kovin persoonallisen pelityylin luomiseen liukuvalikot eivät taivu. Lisäksi FIFA-sarja voisi vihdoin paneutua myös erikoistilanteiden taktisiin hienouksiin edes roolituksen osalta.
Ammattimiehen arkea
FIFA 09:n ongelmat ovat kiusallisen tuttuja. Vaikka tekoäly on fiksu pelikaveri, vastustajana se on joukkueesta riippumatta tylsä. Kone heittelee laidoilta keskityksiä, muttei onneksi viimeistele niistä entisellä tarkkuudella. Maalivahtiaan joutuu edelleen rukoilemaan vastaantuloihin, ja keskityspallot tarttuvat veskarien näppeihin vain vaikeimmilla vaikeustasoilla. Vetotuntuma alkaa muistuttaa jo kilpailijan vastaavaa, mutta liian usein pallo leijailee etenkin keskitystilanteissa kuin liekaan pultattuna.
EA:lla on ilmeisesti laskettu, ettei entuudestaan hulppeaan liigakavalkadiin tarvita enää uusia tulokkaita, ainakaan Veikkausliigaa. Tunnelmaa on sentään piristetty: fanit hoilaavat aitoja kannustuslauluja, tuomarikolmikko häärää kentällä peliä sotkemassa ja maaleja voi tuulettaa mielensä mukaan nappeja painelemalla. Selostuskaksikko tuntui horisevan viimevuotisia jorinoita, mutta kyse on mitä ilmeisimmin arvosteluversion rajoituksesta.
Pääpiirteiltään entisellään pysynyt managerimoodi on saanut rinnalleen mainion Be a Pro -pelimuodon, joka oli nollakasissa vain nettipelin harjoitusmuotona. Ideana on luoda neljän vuoden mittainen ammattilaisura ohjaamalla vain yhtä äijää. Taitojen karttuessa ovet aukeavat parempiin seuroihin ja jopa maajoukkueeseen. Lystistä pääsee osalliseksi enimmillään neljä ihmispelaajaa. Netissä samaan otteluun voi ottaa osaa peräti 20 pelaajaa, mutta valitettavasti arvosteluhetkellä nettipeli ei vielä ollut toiminnassa.
FIFA 09 ei mullista pelisarjaa, mutta kokonaisuus on viime kautista hienovaraisempi ja viihdyttävämpi. Kovin kaukana ei ole sekään, että FIFA 09 olisi tämän hetken paras futispeli. Jääkäämme odottamaan Japanin ihmemiesten vastausta.
88
