Kumpi futisjättiläisistä onnistuu kesyttämään nahkakuulan, FIFA 13 vai Pro Evolution Soccer 2013?
Vihreän veran herruudesta taistelee kaksi erilaista pelifilosofiaa. FIFA 13 pyrkii vangitsemaan kuningaslajin arvaamattoman ja haasteellisen luonteen. Pro Evolution Soccer 2013 haluaa jakaa aiempaa enemmän vastuuta kenttätapahtumista ohjaimen oikealle puolelle.
Lähestymistapojen ero tulee esille pallonhallinnassa. FIFA 13:ssa ensikosketus erottaa pallotaiturit puujaloista. Alasarjajyrät tarvitsevat napakoiden passien kesyttämiseen varttitunnin, nimimiesten pallotuntuma taas lähestyy parhaimmillaan kirjailija Jukka Pakkasen lanseeraamaa eroottista kosketusta. Taitotason lisäksi ensikosketukseen vaikuttavat myös äijän vauhti ja asento sekä iholle liimautuva pakki.
Uudistuksen ansiosta pallo on vihdoin pyöreä myös virtuaalifutareille. Syöttöjen laatuun on kiinnitettävä huomiota: pelkkä tarkkuus ei enää riitä, myös passien paino on punnittava täsmällisesti. Alakerrassa sooloilu on entistä riskialttiimpaa, kun topparit eivät enää kuoleta kaaripalloja sataprosenttisella varmuudella. Puolustuspäässä joutuu turvautumaan aiempaa enemmän rehellisiin purkupalloihin.
Ensikosketuksen haastavuutta voi säätää liukuvalikoista, mutta pallo elää oletusasetuksillakin yllättävän luonnollisesti. Epäonnistuneiden kuoletusten vastapainoksi nahkakuula saattaa kimmota futarin jalasta päähän ja pudota sopivasti ukon juoksulinjalle. Sopivissa rajoissa pysyvä yllätyksellisyys tuo pelailuun paitsi väriä myös autenttisuuden tuntua.
PES 2013:ssa futarit eivät enää kuoleta nahkakuulaa nätisti ilman ohjaimen komentoa. Haltuunotto hoidetaan painamalla nappia juuri ennen pallon osumista äijään, muuten nahkakuula kimpoilee vastustajalle. Ensikosketus ei tee niin isoa eroa futarien välille kuin FIFA 13:ssa: pallon kesyttäminen on staralla melkein yhtä vaikeaa kuin rivimiehellä.
PES 2013:ssa ensikosketus paitsi lisää haastetta myös mahdollistaa tukun näyttäviä kikkoja, joista itse kansikuvapoika Ronaldo olisi ylpeä. Selin maaliin oleva hyökkääjä voi rintakuoletuksen jälkeen vipata pallon takanaan päivystävän pakin yli ja karata läpiajoon. Paikka volley-kudille pedataan pompauttamalla nahkakuula ensimmäisellä kosketuksella ilmaan.
Liikekannallepano
FIFA 13 luottaa hyökkäyspäässä aktiiviseen tekoälyyn. Pallottomat ukot eivät enää ravaa raiteilla, vaan muuttelevat juoksulinjojaan, leikkaavat laidalta keskelle ja reagoivat pallollisen futarin liikkeisiin. Äijät osaavat jopa ennakoida tilanteiden kehittymistä juoksemalla kohti tyhjää tilaa jo ennen kuin pallo voidaan sinne syöttää.
Pelikaverien järjenjuoksu ei toimi yhtä vikkelästi puolustussuuntaan. Alakerran vartiointikykyä on nostettava liukuvalikoista, muuten äijät eivät erota omia vastustajista. Keskikenttämiehet vaihtavat ohjeista huolimatta vapaalle heti, kun vastustaja käynnistää vastahyökkäyksensä. Onneksi tekoälyn syöttötarkkuutta voi pudottaa valikoista.
PES 2013:ssa pelikaverien liikutteluun on käytössä nippu työkaluja, joista osa tulee tarpeeseen, sillä ukot tyytyvät etenkin keskialueella katselijan rooliin. Seinäsyötöissä ensimmäisen passin antaneen äijän juoksusuunnan voi määrätä oikealla tatilla, mikä on toimiva uudistus. Konamilla ei sen sijaan taideta vieläkään ymmärtää, kuinka vaikeaa on liikuttaa yhtä aikaa kahta futaria, joista toisen pitäisi huolehtia myös pallosta.
Hidastunut tempo ja uudet puolustuskontrollit helpottavat PES 2013:ssa oman maalin varjelemista. Liukutaklauksen ohella alakerrassa voi turvautua tarkkaan ajoitettuun riistoyritykseen tai tyytyä hidastamaan vastustajan hyökkäystä mukailemalla pallollisen ukon liikkeitä. Tekoäly ei ole enää viimeistelijänä Messin tasoa, mutta konemaisuus näkyy keskityspalloissa ja erikoistilanteissa.
Paino on voimaa
FIFA 13 pyyhkii kilpailijallaan nurmea monipuolisilla kontaktitilanteillaan, joissa äijien massalla ja tilannenopeudella on merkitystä. Puskutilanteeseen valmistautuvat ukot hakevat yliotetta tönimällä tai repimällä toisiaan. Isokokoinen toppari voi pallontavoittelutilanteessa kepittää taskuraketin peittämällä kropallaan tämän juoksulinjan.
Kaksinkamppailuissa nahkakuula ei ole liimautunut äijien jalkoihin. Ryöstöyrityksen jälkeen pallo ei välttämättä jää taklaajan haltuun vaan pomppii väljemmille vesille. Pelkkä selän kääntäminen ei riitä pallonhallintaan, sillä aggressiivisella prässillä voi horjuttaa isompaakin karjua. Myös tekoäly hallitsee fyysisen pelin: pikkusikaa pelaavat konepakit potkivat kaikkea, mikä sattuu liikahtamaan.
PES 2013:ssa futarien raajat muuttuvat kontaktitilanteissa hologrammeiksi: hyökkääjä saattaa juosta kontalleen pudonneesta pakista kirjaimellisesti läpi. Tutut ongelmat näkyvät myös pelkistetyissä pallonryöstötilanteissa. Jos ei paina riistonappia, ryöstöä yrittävä ukko saattaa kipittää pallollisen futarin ja nahkakuulan välistä.
Toisin kuin kilpailijassaan, FIFA 13:ssa fyysisyys tuntuu myös olohuoneessa. Pelisarjassa debyyttinsä tekevä liikeohjain taipuu läpisyöttöihin ja harhautuksiin, sillä tekoäly antaa tavallista enemmän aikaa ja tilaa pelinrakenteluun. Vanhan liiton miehenä en innostunut heiluttelemisesta: joukkuepalloilut ovat parhaimmillaan padilla.
Luovuus kunniaan
Kilpakumppanien laatuero näkyy etenkin pelinrakentelussa, jota FIFA 13:ssa leimaavat yllätyksellisyys ja tilanteiden monipuolisuus. Pelikaverien fiksu liike päästää oikeuksiinsa FIFA-sarjan parhaan ominaisuuden, täydellisen syöttelemisen vapauden. Hyökkäyspeli soljuu hetkessä avautuvien mahdollisuuksien ja luovuuden ehdoilla. Selkäytimeen luutuneilla rutiininomaisilla kuvioilla ei pitkälle pötkitä.
PES 2013:ssa pelinrakentelu on kaavamaisempaa, mitä korostaa tutun kulmikas syöttely. Vaikka säätäisi syöttöavut nollille, passien kanssa ei tarvitse nipottaa. Pallo irtoaa riittävän lujaa huonostakin asennosta, eikä naurettavan tarkkoja kantapääsyöttöjä kannata säästellä.
PES 2013 vastaa haasteeseen koventamalla tekoälyn prässiä ja esittelemällä uusia kikkaliikkeitä. Yksi vastaan yksi -tilanteissa pakkia voi huijata ottamalla keveitä sivuttaiskosketuksia palloon tai vain uittamalla nahkakuulan kylmästi vastustajan längeistä. Konepakit eivät enää lankea ohjaustatilla tehtäviin nopeisiin suunnanmuutoksiin, niihin tehoavat vain valmiiksi purkitetut harhautukset. Hyökkäyspelin keinotekoinen vaikeuttaminen syö luonnollisuutta pelinrakentelusta.
Myös FIFA 13:lla on heikkoutensa harhautustilanteissa. Aiempaa herkemmän ohjaustuntuman ansiosta vikkelät ukot pystyvät äkkinäisillä liikkeillä ohittelemaan pakkeja helposti jopa kiperimmällä vaikeustasolla. Onneksi sooloilu onnistuu vain huippumiehillä, divarijyrien on edelleen turvauduttava syöttelyyn.
Puutteistaan huolimatta myös PES 2013:lla on hyökkäyspelissä hetkensä. Hidastunut tempo ja pelisarjassa debyyttinsä tekevät manuaalivedot piristävät maalijahtia. Hyökkäyspäässä painimisen aiheuttamaa tuskaa lievittää myös tieto siitä, ettei verkko heilu omassa päädyssä viime kauden malliin.
Sivubisnes
Lisenssikisassa FIFA 13 peittoaa 30 liigallaan seitsemän maan pääsarjaan luottavan kilpailijansa. PES 2013 voi tosin ylpeillä Mestarien liigan ja Copa Libertadoresin aidoilla lisensseillä, jotka FIFA:sta puuttuvat.
Pelimuotokisassa on tasaista, sillä kumpikin luottaa perinteiseen kausipeliin ja oman suojatin kehitykseen keskittyvään uramoodiin. PES 2013:ssa futareistaan voi pitää huolta hankkimalla kuntoiluvälineitä tai vaikkapa palkkaamalla fysioterapeutin ehkäisemään vammoja. Idea on tosin viety liiallisuuksiin, sillä äijät voi varustaa myös taitoarvoja kohentavilla nappiksilla.
FIFA 13:n kausipelissä manageri saa vihdoin tehdä sivubisnestä maajoukkueluotsina. Ensin on todistettava kykynsä seuratasolla, eikä alussa kannata odotella tarjouksia lajin suurmailta. Hommia pitää paiskia myös uramoodissa, sillä ovi suurseuran avauskokoonpanoon ei enää aukea tulokkaalle ilmaiseksi. Oppia ja pelikokemusta on haettava lainapestillä alasarjoista.
Kumpikin futisvääntö venyttää verkkoa managerimaisella pelimuodolla, jossa haastetaan nettikansa mestaruusjahtiin kasaamalla oma unelmajoukkue. FIFA 13:ssa on enemmän yksittäisiä verkkopelioptioita, mutta niistä ainoastaan 11 vs. 11 -ottelut mahdollistava pelimuoto jättää PES 2013:n häpeään. Ihmispelaajista koostuvien joukkueiden väliset matsit ovat tosin useimmiten kaukana futisjuhlasta, kiitos viheriöllä koheltavien riemuidioottien.
Hyvä vuosikerta
Vaikka kärkiuudistukset eivät tunnu paperilla kummoisilta, FIFA 13 onnistuu pitämään lupauksensa: meno viheriöllä on aiempaa yllätyksellisempää ja luonnollisempaa. Aidosti elävä nahkakuula ja viisastunut tekoäly muovaavat nautittavasta futiselämyksestä entistä palkitsevamman ja autenttisemman, mikä riittää vihreän veran kaksintaistelussa voittoon.
Hyökkäys- ja puolustuspelin välille löytynyt tasapaino auttaa Pro Evolution Soccer 2013:a tekemään pesäeroa edeltäjiinsä. Kehitystyö on silti vielä kesken: kontrollikikkailun sijaan pelintekijöiden kannattaisi paneutua syöttöpelin, kontaktitilanteiden ja tekoälyn hiomiseen.
Laatuerosta huolimatta virtuaaliviheriöllä palloilee tällä kaudella kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa. Ensimmäistä kertaa vuosiin aion hankkia molemmat pelihyllyyni.
Lasse Kyllönen
Futis1
Pelikaverit liikkuvat FIFA 13:ssa niin aktiivisesti, ettei erillistä juoksutusnappia tarvitse juuri hipelöidä.
Futis2
FIFA 13:ssa kentän laidalla päivystävä toimittaja raportoi loukkaantumisista, johon myös Chiellinin liukutaklaus luultavasti johtaa.
Futis3
FIFA 13:ssa tekoäly viimeistelee viimevuotista kliinisemmin.
Futis4
Mikäli tuuria piisaa kuin Chelsealla Mestarien liigassa, nahkakuula saattaa PES 2013:ssa kimpoilla puolustajan jalasta sisään.
Futis5
Iniesta on hionut jalkakikkaansa PES 2013:n treeniosiossa. Myös FIFA 13:ssa voi suorittaa monipuolisia harjoitushaasteita.
Futis6
PES 2013:n pääpalloissa on kamppailuntuntua vain silloin, kun Zlatan turvautuu taekwondo-taitoihinsa.
87
