Squaresoftin Final Fantasy on nimi, jolla on helppo myydä lehtiä tai elokuvia Suomessakin. Japanilainen pelitalo kuitenkin rikkoo menestyskaavan viemällä rooliseikkailunsa nettiin.
Japanissa äskettäin julkaistu Final Fantasy XI on ensimmäinen PS2-nettiroolipeli, joka sallii tuhansia pelaajia kattavan yhtenäisen pelimaailman. Vannoutuneena EverQuest-pelaajana tunnetulle tuottaja Hironobu Sakaguchille Final Fantasy -nettipeli on ollut sydämenasia jo vuosia.
Final Fantasy XI sijoittuu kauniille Vana'Diel-planeetalle, jossa miekka, magia ja teknologia elävät tuttuun Final Fantasy -tapaan sulassa sovussa. Hyvyyteen uskovat ihmisrodut ja pimeydessä vaeltavat hirviöt ottivat yhteen 20 vuotta aiemmin, mutta mahtavien kristallien voimalla ihmiset käänsivät sodan edukseen ja voittivat. Nyt pahuuden tuulet alkavat jälleen puhaltaa ja kristallien voimaa tarvitaan taas.
Alussa pelaaja luo itselleen hahmon, jonka voi rakentaa omien mieltymystensä mukaan rotua, ulkonäköä, kehotyyppiä ja ammattia myöten. Päärodut ovat hume (ihmiset), elvaan (haltiat) sekä taru taru (söpöt, pienet loitsijaotukset). Lisäksi mukana on kourallinen muita lajeja, joista ainakin chocobot näyttelevät tärkeää osaa.
Valtioita on kolme: humet asuttavat Bastokin tasavaltaa, elvaanit San D'orian kuningaskuntaa ja taru tarut Windurstin liittovaltiota. Riippuen siitä, minkä rodun itselleen valitsee, pelaaja saa kodin kotivaltion pääkaupungista. Mistään virtuaalinukketalosta ei ole kyse, vaan koti on lähinnä levähdyspaikka, jossa voi käydä parantelemassa haavoja sekä säilömässä hankittua tavaraa.
Ammatinvaihdosta iskujenvaihtoon
Ammatteja on 11 taistelijasta ja munkista erivärisiin maageihin, temppeliritariin, varkaaseen ja samoojaan. Kukin ammatti tuo mukanaan omat ominaisuutensa sekä erikoiskyvyt, jotka kehittyvät kokemuksen myötä.
Systeemin tärppi on mahdollisuus vaihtaa vapaasti ammatista toiseen. Vaihdon yhteydessä hahmo ei unohda edellisen ammatin kykyjä, joten hahmoja pystyy kehittämään pitkälle sellaisiksi kuin haluaa. Aiemmassa ammatissa hankitut tasot puolittuvat uudelle uralle siirryttäessä, mutta hankitut kyvyt jäävät voimaan vara-ammattina. Jos 30. tason varas muuntuu esimerkiksi velhoksi, alkaa velhon ura tasolta 15, mutta opitut varaskyvyt ovat edelleen käytössä.
Taistelusysteemi poikkeaa huomattavasti muista Final Fantasyistä. Satunnaistaisteluita ei enää ole, vaan hirviöt näkyvät pelikartalla. Kun eteen osuu tapettavan kokoinen vihollinen, taistelu aloitetaan painamalla lukitusnäppäintä. Tällöin hahmon huomio kiinnittyy viholliseen ja ruudulle ponnahtaa valikko, josta valitaan hyökkäystapa.
Tappaa voi joko lähitaisteluaseilla tai pidemmän kantomatkan ampuma-aseilla ja loitsuilla. Kun hyökkäystapa on valittu, hahmo alkaa automaattisesti vaihtaa iskuja hirviön kanssa ja jatkaa tätä niin kauan, kunnes vastapuoli kuolee tai pelaaja painaa lukitusnappia uudestaan, jolloin hahmo pakenee. Nopeus, jolla hahmo heiluttaa asettaan tai laukoo loitsujaan riippuu kokemustasosta sekä käytettävästä aseesta tai loitsusta.
Hajoita ja hallitse
Päämäärättömään vaelteluun ja hirviönlahtaukseen tuo tarkoituksen Conquest, valtioiden pyrkimys laajentua ja vallata itselleen alueita tiettömistä erämaista. Kyse ei ole sodasta, vaan kilpailusta valloittaa mahdollisimman paljon vielä kenellekään kuulumattomia alueita.
Maailmankartalla nämä ei-kenenkään-maat on merkitty mustalla lipulla ja mikäli alue halutaan valloittaa, pelaajan on muodostettava ryhmä samassa maassa asustelevien pelaajien kanssa ja mentävä harventamaan alueen hirviökantaa. Tästä ropisee menestyksen mukaan valloituspisteitä ja maa, jonka pelaajat ovat keränneet eniten pisteitä, saavat hallita aluetta.
Viikon välein peliaikaa pisteet lasketaan uusiksi, jolloin alue voi vaihtaa omistajaa. Takaisin neutraaliksi alue palaa siinä vaiheessa, jos hirviöt saavat yliotteen ja tappavat viikon aikana 10 prosenttia sinne menneistä hahmoista.
Koska toisten pelaajien hahmojen tappaminen ei onnistu, valtioiden hallitsemilla alueilla voi vapaasti kulkea ja tappaa hirviöitä kuka tahansa. Omassa maassa vaelteleminen on kuitenkin hyödyllisempää, sillä tällöin elintärkeitä kristalleja on helpompi löytää.
Kahdeksaan luonnonenergia-tyyppiin jakautuviin kristalleihin kiteytyy koko planeetan elinvoima ja niillä eri valtiot kasvattavat mahtiaan. Kristalleilla voi myös valmistaa aseita, varusteita ja esineitä, kunhan hahmo osaa oikeat käsityötaidot. Kristalleja voi löytää kaikkialta Vana'Dielista.
Meillä myöhemmin
Kommunikointi tapahtuu yksinkertaisilla ja helppokäyttöisillä käskyillä ja symboleilla, mutta USB-näppäimistöllä onnistuu myös suorasanainen keskustelu. Kuten muissakin nettipeleissä, virtuaaliystävät ovat menestymisen kannalta oleellisia.
Kaupankäynnin ohella tärkein pelaajien välinen interaktio on seikkailijaryhmien muodostaminen. Enimmmillään kuusi hahmoa kattava ryhmä kellistää vahvempia hirviöitä ja rahaa kilisee taskuun helpommin kuin sooloillessa. Kaikkein vahvimpia vihollisia varten pelissä on alliance-toiminto, jolla enimmillään kolme seikkailijaryhmää voi liittoutua keskenään.
Japanissa Squaren PlayOnline-nettipalvelu veloittaa pelin pelaamisesta 1280 yenin (noin 8,4 euron) kuukausimaksun ilmaisen tutustumiskuukauden jälkeen. Final Fantasy XI:n, sen paremmin kuin pelin pelaamiseen vaadittavan PS2-nettiyhteyksien Euroopan-julkaisun ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Myös PC-versio on luvattu, mutta senkin aikataulu on avoin.
