Freelancer (PC) – Kourallinen avaruusdollareita

Chris Robertsin perustaman ja sittemmin taakseen jättämän Digital Anvilin puoli vuosikymmentä pakertama avaruuseepos ilmestyi kuin varkain. Avaruuskaupankäynti on pelityyppinä pomminvarma ja mahdoton pilata, mutta mikäänhän ei estä yrittämästä. Vai estääkö?

Freelancer on löyhää jatkoa Digital Anvilin edelliselle pelille, kolmisen vuotta sitten ilmestyneelle Starlancer-avaruusräiskinnälle. Starlancerissa aurinkokuntamme ulkoplaneetoille häädetty länsimaalainen liittouma kävi epätoivoista puolustussotaa kommunistien totalitaarista koalitiota vastaan. Liittoumalle kävi pian selväksi, ettei sotaa voisi voittaa. Koalitio oli yksinkertaisesti liian vahva.

Antautuminen tyrannian ikeeseen ei ollut vaihtoehto, ratkaisu oli maanpako koalition rautaisen nyrkin ulottumattomiin. Pakovälineinä olivat jättiläismäiset nukkuja-alukset, joissa miljoonat pakolaiset matkasivat staasikapselien syvähorroksessa kohti uutta elämää, kohti Siriusta.

Kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti liittouman joukko-exodus onnistui ja 800 vuotta myöhemmin uuden elämän siemenet ovat kantamassa hedelmää. Liittouman pakolaisten ja heidän jälkeläistensä perintönä Siriuksen ympäristöön on syntynyt neljä uutta kansallisvaltiota nimettyinä nukkuja-aluksiensa mukaan. Ne ovat amerikkalaisten Liberty, brittien Bretonia, saksalaisten Rheinland ja japanilaisten Kusari. Neljän siriuslaisen avaruusvallan liepeillä sinnittelee lisäksi sekalainen rykelmä itsenäisiä siirtokuntia, joista osa on kunniallisia, toiset pelättyjä avaruuspiraattien ja muun roskaväen pesäpaikkoja.

Koalition jäätyä valovuosien päähän liittouma on kadottanut merkityksensä. Kansalliset edut nousevat yhteisen hyvän edelle, häikäilemättömästä valtapolitiikasta ja rajakahinoinnista on tullut arkipäivää Siriuksen sektorissa.

Monta tietä, yksi päämäärä

Freelancerin sankari on Trent Edison, freelancer, itsenäinen avaruuskauppias ja joka paikan palkkasoturi. Sattuman kautta Trent on yksi Vapaasatama 7:n harvoista eloonjääneistä. Puolueettoman avaruusaseman tuhoa epäillään terroriteoksi ja vahvin epäilty on terroristijärjestö The Order. Trent on iskun jäljiltä rahaton ja ilman alusta. Pohjalta voi ponnistaa vain ylöspäin.

Onnekas kun on, uusi alus järjestyy Trentille kuin vahingossa, sillä Libertyn poliisivoimat palkkaavat hänet lentämään suojelukeikkaa avaruuspiraatteja kuhisevassa avaruudessa. Kovin hyvin hommasta ei makseta, mutta ainakin sillä pääsee alkuun.

Siitä eteenpäin avaruushylkiön tie on auki. Jatkaako avaruuspoliisina vai tavoitellako rikkauksia kauppiaana? Tai siirtyäkö lain väärälle puolelle kauppalaivoja ryövääväksi piraatiksi? Valinnoilla on merkitystä, sillä kaikkien kanssa ei voi kaveerata yhtä aikaa. Kauppiaana voi leikkiä puolueetonta, mutta poliisina ja varsinkin piraattina kerää nopeasti vihamiehiä. Jos hätistää toistuvasti samaa rikollisryhmää, voi olla varma, että sen jäsenet alkavat pitää pelaajaa automaattisesti vihollisena.

Mitään täydellistä tekemisen ja liikkumisen vapautta Freelancer ei salli, sillä juoni ohjailee Trentin seikkailuja aina sopivin väliajoin omaan suuntaansa. Trentin tekemisiä rajoitetaan myös roolipelimäisillä kokemustasoilla, joilla eteneminen on osittain sidottu juonitehtävien suorittamiseen. Kokemustasoilla rajoitetaan esimerkiksi kuinka hyviä varusteita ja aluksia Trent voi ostaa.

Vaikka hieman keinotekoisia ovatkin, rajoituksilla on puolensa, sillä niiden ansiosta pelissä on alusta loppuun jotain saavutettavaa. Esimerkiksi parhaita rensseleitä ei yksinkertaisesti voi hankkia vielä pelin puolivälissä.

Oivaltavasti Freelancer ei pääty juonitehtävien loputtua, vaan jatkuu vapaana seikkailuna, jossa Trentin menemisiä ja tekemisiä ei enää rajoiteta. Noin puolestasadasta tähtijärjestelmästä koostuvaa Siriuksen sektoria ei edes koluta läpikotaisin parikymmentuntisen tarinavetoisen osuuden aikana, vaan tutkittavaa ja saavutettavaa jää myös juonen jälkeiseen peliin.

Yksinpelin ohella Freelancerista irtoaa hupia myös eräänlaisena köyhän miehen massiivimoninpelinä, jossa samaa universumia voi kompata usean kymmenen pelaajan voimin. Moninpelinä Freelancer on vähän kuin Diablo, jossa hauskuutta riittää ainakin siihen pisteeseen asti, kunnes paras menopeli on saavutettu.

Avaruuden rekkamies

Kaupankäynti on keskeinen osa Freelanceria. Myyntiartikkeleita riittää useita kymmeniä arvometalleista käsiaseisiin. Koska tavaroiden kysyntä ja tarjonta on muuttumatonta, menestys bisneksissä perustuu puhtaasti hintakartoitukseen. Mitä useammassa paikassa on vieraillut, sen helpompi on arvioida, mitä tavaraa on kannattavinta roudata ja minne.

Noin keskimäärin saman tähtijärjestelmän sisällä ei suuria voittoja revitä, mutta parhailta, valtakunnanrajat ylittäviltä reiteiltä voi saada sijoituksensa jopa moninkertaisena takaisin. Kannattavimpien reittien selvittäminen vie aikansa, mutta kärsivällisyys palkitaan ja hyvin.

Kaupankäynti on hauskaa aikansa, mutta Trentin ihmepelastuksesta käynnistyvä tarina on Freelancerin varsinainen suola. Kaikki ei ole miltä näyttää edes edistyksellisen Libertyn onnelassa ja pian pilottimme on pakenemassa uusilta vihamiehiltään. Kerran vauhtiin päästyään tarinaa ei kerta kaikkiaan malta olla pelaamatta loppuun.

Harmillista kyllä, pääjuonen rinnalle ei kehkeydy mitään päämäärättömiä satunnaistehtäviä kummempaa. Juonellisten sivuseikkailujen puuttuminen tuntuu suoranaiselta vääryydeltä, sillä ne saisivat todella Freelancerin maailman elämään.

Mikään onttouttaan kumiseva kulissi Freelancerin universumi ei ole, vaan tietyllä tasolla hyvinkin toimiva oma pikku maailmansa. Kauppalaivat kuljettavat tavaraa maailmojen välillä, poliisit partioivat kauppareittejä ja piraatit väijyvät niiden laitamilla. Poliisit jopa tekevät rutiinitarkastuksia salakuljettajien varalta ja aina silloin tällöin joku onneton kärähtää # eikä aina pelaaja! Vilkas ja monipuolinen radioliikenne lisää edelleen siellä olon tuntua. Alukset raportoivat menemisiään ja tulemisiaan, kommentoivat ruuhkaa tähtiporteilla, pyytävät laskeutumislupia ja lähettävät hätäkutsuja.

Siriuksen sektori on muutenkin varsin mielenkiintoinen paikka. Tähtijärjestelmät näyttävät ja tuntuvat ainutlaatuisilta ja planeetoille laskeutuu mieluusti nähdäkseen, millainen paikka on kyseessä. Avaruussataman mielenkiintoisin paikka on baari, jossa paikalliset joutopenat kertovat tarinoitaan ja tarjoavat keikkojaan. Baarissa voi lukea myös tuoreimmat uutiset Siriuksen tapahtumista.

Tikku vaihtui jyrsijään

Freelancer rikkoo avaruuspelien perinnettä korvaamalla ilotikkuohjauksen hiirellä. Hiireen reagoiva tähtäin liikkuu ruudulla vapaasti ja aluksen liikesuunta seuraa sen mukana. Aseet eivät sojota kiinteästi aluksen nokan suuntaan, vaan tulisuunta kääntyy tähtäyksen mukana. Niinpä vihollisen väistöliikkeisiin voi reagoida huomattavasti ketterämmin kuin aluksen lento-ominaisuudet sallisivat.

Vaikka pohjimmiltaan Freelancerin avaruudessa lennetään kevytsimumaisesti sen kummemmista fysiikan laeista välittämättä, pientä realismilisää touhuun tulee mahdollisuudesta lentää alusta moottorien tehot katkaistuna. Tällöin alus ajelehtii keulan asennosta välittämättä siihen suuntaan, johon jälkipolttimella on viimeksi survaissut, mikä mahdollistaa osaavissa käsissä melkoisen manööveröinnin.

Alkuhämmennyksen jälkeen hiiriohjauksesta on vaikea keksiä pahaa sanaa. Se on ketterämpi, tarkempi ja hallittavampi kuin mikään kuviteltavissa oleva joystick-viritys ja sopii pelin vauhdikkaaseen luonteeseen kuin nakutettu.

Avaruustaistelua pelissä on paljon. Yhteenotot ovat usein melko pienimuotoisia, korkeintaan kymmenen hävittäjän koiratappeluita, jotka ovat ohi minuuteissa. Vaikka taistelut toistuvat tuhka tiheään, niihin ei oikeastaan pääse kyllästymään. Juoniosuuksien herkuiksi jätetyt suurimmat rähinät sotalaivoineen päivineen ovat tervetullutta vaihtelua.

Puhtaan visuaaliselta kantilta tarkasteltuna taistelut ovat värikkäitä ilotulituksia, joissa avaruus täyttyy kirkkaista energia-ammuksista. Miellyttävää, vaikka vähän sarjakuvamaista.

Freelancer miellyttää silmää muutenkin, vaikkei mitenkään rajoja rikkovan näyttävällä tavalla. Visuaalisen annin osalta pelissä vallitsee tietynlainen ylenpalttisuus, jota on pakko kunnioittaa. Maailman ja sen osasten käsityöläismäinen yksityiskohtaisuus ja monimuotoisuus ovat selkeästi viiden pitkän kehitysvuoden tulosta.

Näkyvätkö samat viisi vuotta sitten varsinaisessa sisällössä, on kinkkisempi kysymys. Yritystä Freelancerissa riittää, mutta se on sittenkin "vain" laadukasta viihdepullaa vailla todellisen mestariteoksen sädekehää.

90