Avaruusseikkailu 2367

Conflict: Freespace näytti viime vuonna muille avaruussimuille kaapin paikan. Nyt pelin tehnyt Volition Inc. nostaa avaruussimujen laatuvaatimukset entistä korkeammalle jatko-osallaan Freespace 2:lla.

Conflict: Freespacessa ihmiskunta ja näiden kanssa olosuhteitten pakosta liittoutuneet vasudanit taistelivat paikalliseen avaruuteen vyöryneitä shivaneita vastaan. Vaikka shivanit lopulta lyötiinkin, jäi paljon kysymyksiä auki: keitä shivanit oikein olivat ja miksi he halusivat tuhota ihmiset ja vasudanit? Conflict: Freespacessa shivanien arveltiin olevan eräänlaisia kosmisia tuhoajia, joiden tehtävänä on lakaista liian voimakkaiksi kasvavat sivilisaatiot galaktisen maton alle.

Freespace 2:ssa selviää ennen pitkää, että shivanien motiivit ovat ihmisjärjelle paljon tuota vieraampia. Juoneltaan Freespace 2 on ikäänkuin Imperiumin vastaisku: ei onnellista loppua, ei lopullista päätöstä, vain uusia avoimia kysymyksiä.

Sen sijaan, että juoni etenisi pelkästään esirenderoitujen videopätkien varassa, Freespace 2:ssa juonen kannalta oleelliset tapahtumat nähdään usein suoraan paikan päällä tehtävien aikana. Suurempaa perspektiiviä juoneen saadaan tehtävien välillä annettavista tilanneraporteista, jotka nekin toimivat pääasiassa vahvan ääninäyttelynsä varassa. Varsinaiset videopätkät toimivat lähes yksinomaan pelkkinä tunnelman luojina, joissa toiminnan ja suurten räjähdysten tilalla on rauhallisia kamera-ajoja ja pohdiskelevaa yksinpuhelua, useimmiten vastapuolen amiraali Boschin suulla.

Freespace 2:n käsikirjoituksessa on ihailtavaa se, kuinka se säilyttää eeppisen mittakaavansa nostamatta silti pelaajaa epärealistisen tärkeään osaan tapahtumissa. Pelaajan panos on toki tärkeää sodalle, mutta ei niin tärkeää, että tämä olisi koko maailman keskipiste. Toinen ihailtava piirre käsikirjoituksessa on se tapa, millä pelaajan älyä ei koskaan aliarvioida vääntämällä joka ikinen juonenkäänne rautalangasta. Juoni jättää paljon tilaa mielikuvitukselle ja spekulaatiolle; tulkintoja pelin loppuratkaisulle löytyy varmasti yhtä useita kuin pelaajiakin.

Yksi asia on varma

Freespace 2:n tekijätiimi ei ole tuhlannut kerronnallisia lahjojaan pelkästään pelin juonenkäänteisiin, vaan myös itse tehtävät ovat kauttaaltaan erinomaisesti suunniteltuja. Simppelit tuhoamistehtävät loistavat poissaolollaan, kun taas omaperäisyyttä ja yllätyksellisyyttä on tarjolla runsain mitoin. Parasta tehtävissä on niiden (näennäinen) dynaamisuus. Tehtävänannossa tarkkaan jäsennetty taistelusuunnitelma voi lentää suoraan romukoppaan, kun odottamaton yllätyshyökkäys tai muu epävarmuustekijä iskee näppinsä peliin. Ainoa asia, mistä tehtävissä on täysi varmuus on se, että mistään ei ole täyttä varmuutta.

Oma lukunsa Freespace 2:n tehtäväkirjossa on Knossos-portin tuolla puolen löytyvässä sankassa tähtisumussa suoritettavat lennot. Tähtisumussa lentäminen on ensinnäkin todella huikaisevan näköistä ympärillä riehuvine ionimyrskyineen, mutta lisäksi se muuttaa lentämisen luonteen aivan erilaiseksi: näkyvyys on heikkoa ja sensorien antama tieto on parhaimmillaankin huteraa.

Noviisipiloteille Freespace 2 tarjoaa mahdollisuuden ohittaa viiden epäonnistuneen lennon jälkeen liian kiperäksi osoittautunut tehtävä. Lisäksi pelaajalla on muutamaan otteeseen mahdollisuus jopa kieltäytyä kokonaan huippuvaarallisiksi luokitelluista tehtävistä. Kieltäytymällä tosin jää paitsi eräistä pelin kohokohdista, kuten mieleenpainuvasta pikavisiitistä shivanien kotiavaruuteen ("En tiedä mitä nuo oikein ovat, mutta varminta on, että räjäytetään ne!").

Avaruuden jättiläiset

Lentely keskimäärin on hyvin samanlaista kuin X-Wingeissä ja Wing Commandereissa. Turha realismi on tehnyt tilaa pelattavuudelle, ja mitään I-Warin fysiikan lakeja noudattelevaa kieppumista ja ohjauskikkailua ei nähdä. Eipä silti, en I-Warin realismia Freespaceihin ole koskaan kaivannutkaan.

Hävittäjien heijastusnäyttö on pysynyt samana mitä se oli jo Conflict: Freespacessa. Ja hyvä niin, sillä erinomaista on paha mennä enää parantamaan. Heijastusnäyttö sisältää käytännössä kaiken tarpeellisen tiedon, mitä pelaaja tarvitsee tehtävänsä aikana. Yhdellä vilkaisulla näkee esimerkiksi kaikkien tehtävälle oleellisten alusten (suojeltavien ja tuhottavien) kunnon, ja yksinkertaisilla näppäinkomennoilla pystyy nopeasti selvittämään, mitkä vihollispommittajista ovat parhaillaan sen suojeltavan rahtialuksen kimpussa. Ja jos valmis heijastusnäyttö ei miellytä, voi sen halutessaan muokata mieleisekseen _ aina värejä myöten!

Freespace 2:n taistelut ovat parhaimmillaan massiivisia. Pelkästään siipimiehiä saattaa olla mukana taistelussa toistakymmentä, ja niiden lisäksi taisteluihin osallistuu usein myös joukko suurempia aluksia, kuten risteilijöitä ja tukialuksia. Siinä sitä onkin sitten pujottelemista kun lähiavaruudessa puikkelehtii kerralla kymmenittäin pikkuhävittäjiä, ohjuksia ja pommeja, samalla kun isommat alukset moukaroivat toisiaan valtavilla sädekanuunoillaan.

Isojen alusten aseistus on kehittynyt huimasti Conflict: Freespacen ajoista. Vanhojen plasmaheittimien ja ohjuspattereiden seuraksi avaruuslaivat ovat saaneet uudeksi pääaseekseen sädekanuunoita. Sädekanuunat ampuvat valtavia, useita sekunteja kestäviä yhtäjaksoisia energiapurkauksia, jotka tekevät selvää jälkeä muista aluksista.

Pikkuhävittäjiä ja pommikoneita vastaan isoissa aluksissa on pienempiä sädetykkejä sekä tehokasta torjuntatulta ampuvia flak-guneja. Isojen alusten kimppuun käydäänkin käytännössä aina omien taistelualusten tukemana, jolloin hävittäjälentäjien (eli siis pelaajan) tehtäväksi jää yleensä pelkkä hyökkäyksen tukeminen esimerkiksi tuhoamalla vihollisaluksen ase- tai navigointijärjestelmiä.

Tuhoutuessaan nämä avaruuden jättiläiset räjähtävät komeasti kahtia (tai vielä useampiin osiin) liekkien nuollessa pitkin niiden pintarakenteita ja kipunoiden sinkoillessa pitkin avaruutta. Avaruuslaivan tuhoutuminen on aina näky, jota ei halua missata, oli kyseessä sitten oma tai vihollisen alus.

 

Voodoo 3:lle saiputtaa

Conflict: Freespacen alkuperäisen 640x480-resoluution rinnalle on Freespace 2:ssa lisätty uusi 1024x768-tarkkuus, jolla peli näyttääkin todella upealta. Lisäksi niiden parempien 3D-korttien omistajille on tarjolla erillinen 32-bittinen grafiikkatila.

Tarkimmilla detaljitasoilla Freespace 2 alkaa tosin vaatia todella rankkaa konetehoa. 3D-korttikin pistetään koville, sillä pelin tekstuurit tuntuisivat syövän pahimmillaan muistia jopa yli Voodoo 3:n 16 megatavun rahkeiden. Onneksi pelissä on erittäin monipuoliset säädöt, joilla varmasti jokainen löytää koneelleen parhaiten soveltuvan yhdistelmän nopeutta ja näyttävyyttä.

Voodoo 3:lla tosin Freespace 2:ssa on muitakin murheita kuin vähäksi käyvä muisti. Voodoo 3 nimittäin kärsii pelissä ruman näköisestä tekstuurien vääristymistä aiheuttavasta bugista, joka ilmenee joka kerta kun Freespace 2 on esittänyt esirenderoitua videota. Bugi onneksi aiotaan korjata tulevassa päivityksessä. Tätä lukuunottamatta peli toimii erittäin kelvollisesti. Yksinpelin aikana peli ei kaatunut minulla kertaakaan, ja moninpelikin on sikäli vakaa, että sen aikana olen saanut pelin nurin vain kerran.

Freespace 2 on yksi komeimman näköisiä tietokonepelejä mitä olen tähän saakka nähnyt. Graafisesta toteutuksesta ei jää yhtään jälkeen Dan Wentzin peliin säveltämä erinomainen, Christopher Franken (Babylon 5) tyyliä mukaileva musiikki, joka sopii peliin kuin nakki silmään.

Freespace 2:ta uskaltaisin melkein suositella kaikille pelaajille _ niillekin joita avaruuspelit eivät tavallisesti kiinnosta. Pelin juoni nimittäin on täyttä rautaa.