Tennispelejä ei ole PC:lle ilmestynyt ainakaan liikaa, joten Blue Byten Game, Net & Match! tarjoaa tervetullutta vaihtelua urheilupelien ystäville. Genren sisällä vertailupohjaa on haettava muinaisesta World Tenniksestä, jonka kanssa pelillä on yhtäläisyyksiä yllättävän paljon.
Tietokonetta vastaan voi pelata yksittäisiä otteluita yksinpelinä tai kaksinpelinä, jolloin kaverin voi ottaa omalle puolelleen konetta kurittamaan. Aivan kuin oikeastikin, yksin- ja kaksinpelit ovat taktiikaltaan ja pelirytmiltään aivan eri pelejä. Yksinpelimuodossa voi kaveripiirin tenniskuninkuuden ratkaista turnauksessa, jossa kahdeksan kaveria ottaa toisistaan mittaa pudotuspelissä, jossa tappion kärsineet putoavat kerrasta poikki periaatteella.
Pelkästään konevastustajaa vastaan voi pelata yksittäisiä turnauksia, mutta mielenkiintoisempi vaihtoehto on ohjata pelaajaansa turnauksesta toiseen, kerätä ranking-pisteitä ja pyrkiä maailman ykköspelaajaksi.
Uraputkea varten pelaaja luo itselleen oman hahmon sukupuolta ja ulkomuotoa myöten. Alussa hahmolle saa jakaa mielensä mukaan taitopisteitä eri osa-alueille, kuten voimaan ja lentopeliin, mutta niitä on annettu alussa niin kitsaasti, että huipulle nouseminen vaatii rajusti kehittymistä.
Pelaajan hahmo kehittyy vain pelaamalla ja taidot karttuvat sen mukaan miten niitä käyttää. Rystylyönti kohentuu käyttämällä otteluissa rystyä, joten hahmosta tulee nopeasti herransa pelityylin näköinen.
Ranking-listalla ykköseksi nouseminen vie hieman aikaa, sillä alussa pelaajan fysiikka ja tekniikka eivät riitä Wimbledonissa edes alkukierroksilla, joten on tyydyttävä vähemmän pisteitä tuoviin pikkuturnauksiin. Useimmat turnaukset menevät ajankohtansa suhteen päällekkäin eikä kaikkiin ehdi mitenkään osallistua. Pelaajan on päätettävä, mihin kisoihin hänellä riittää rahkeet, sillä ranking nousee vain voitoista eikä hyvästä yrityksestä. Palkintosummista onneksi näkee turnauksen merkityksen, joten valinta ei useimmiten ole kovinkaan vaikea.
Vaikka vastus kovenee pelaajan kehittyessä, alussa ottelut ovat kaikkein mielenkiintoisimpia, kun pelaajat eivät vielä ole kaiken osaavia supertähtiä. Ottelut muodostuvat hyvin erilaisiksi, kun omassa ja vastustajan peruspelissä on heikkouksia, joita voi käyttää hyödykseen. Jos vastustaja omistaa vahva kämmenlyönnin, ei sinne puolelle kannata juuri palautella ja huonon verkkopelaajan voi huoletta yrittää yllättää parilla stopparilla. Vaikka hän juoksisikin pallot kiinni, ei häntä tarvitse verkolla pelätä.
Ranking-pisteiden metsästys olisi silkkaa juhlaa, ellei tekoäly tarjoaisi niin onnetonta vastusta. Vaikka kone ohjaa maailman ykköspelaajaa, se tekee jatkuvasti kaksoisvirheitä, jolloin pelaaja saa helppoja lahjapisteitä. Kone on täysin aseeton lentopeliä vastaan ja omat syötöt saakin pidettyä kivuttomasti, kun säntää suoraan ykkössyötöstä verkolle ja sijoittaa palautuksen tyhjään kenttäpuoliskoon.
Kierteitä kerrakseen
Lyöntivalikoimassa on peruskämmen- ja rystylyöntien lisäksi kierteisiä vaihtoehtoja ja kaikille riittää myös käyttöä. Junnaavaan peruspeliin, jossa palloa vain mätkitään takakentältä takaisin vastustajalle, sopii parhaiten varma yläkierre. Peruspelin rytmiä voi muuttaa lyömällä silloin tällöin pari sivukierteistä palloa, jotka lentävät hitaammin mutta kaartavat inhottavasti sivulle. Vielä hitaammin pallo lentää, jos käyttää voimakasta alakierrettä, jolla saa aikaan yllättävästi paikallaan pomppaavan stopparin. Verkolla kyttäävän vastustajan voi yrittää ylittää koholyönnillä, joka kaartaa korkealta pelaajan yli, mutta putoaa juuri takarajalle.
Kontrollit on toteutettu sujuvasti, vaikka lyönnin lopputulokseen vaikuttaakin useampi asia kuin käytetty lyöntinappi. Nappi vaikuttaa lyönnin voimakkuuteen: mitä kauemmin painaa sen voimakkaammin lyönti lähtee. Lyönti suunnataan suuntanäppäimellä, mutta pallon lentoon vaikuttaa ennen kaikkea se, miten pelaaja on sijoittunut palloon ja missä vaiheessa nappi vapautetaan. Hieman monimutkaisen systeemin ansiosta lyöntiään on helpompi peittää kaksinpelivastustajalta, jolloin tämä ei heti arvaa mihin palloa ollaan tähtäämässä.
Vaikka ohjekirjassa esitetäänkin kontrolleista vain perusperiaatteet, ne oppii viimeistään harjoittelemalla pallotykin kanssa, jolloin omaa sijoittumista ja ajoitusta on helppo muutella. Pallo tulee aina samaan kohtaa lyötäväksi.
Pelin fysiikkaan kaipaisi hieman lisää terävyyttä _ eri pelialustoilla ei ole kuin värieroja. Esimerkiksi pallo ei käyttäydy eri tavoin hitailla ja nopeilla alustoilla, eivätkä kengät liu'u tiilimurskalla. Lisäpuutteena vastustajan lyönnin voimakkuus ja kierre eivät vaikuta lainkaan pelaajan palautukseen.
Kaksinpeliä
Nettipelin kynnys on jätetty juuri niin matalaksi kuin pitääkin. Pelipalvelimelle pääsee suoraan vain käynnistämällä peli internetpeli-vaihtoehdosta. Valitettavasti pelitestauksen aikana elokuussa ei ihmisvastustajia löytänyt mihinkään kellonaikaan. Kun pelikaverin viimein sai, peli toimi aivan mallikkaasti tavallisella modeemiyhteydelläkin. Ajoittaista verkkoviivettä esiintyy, mutta se ei juuri vaikuta pelattavuuteen eikä ainakaan sen takia pitäisi kovin montaa palloa hävitä.
Pallo on koko ajan näkyvillä ja lentää nykimättä, mutta viiveen takia vastustaja liikkuu hetkittäin hyppivästi. Tämä vaikeuttaa lyöntien sijoittamista, sillä vastustajan tarkkaa asemaa kentällä ei voi aina tietää. Muutaman kerran putosi purkka, kun olin junttaamassa vuorenvarmaa tappolyöntiä rystynurkkaan ja vastustaja materialisoituikin verkolle niittaamaan pisteen itselleen. Onneksi yllärit menevät otteluissa yleensä tasan ja kokkareet linjoilla katoavat pisteiden välisillä luppohetkillä.
Pelin grafiikka ja animaatiot eivät ole mitään ennen kokemattoman upeaa. Niissä riittää silti kivasti vaihtelua ja tunnelmaa, kun kentän laidalla lojuu räjähtäneen näköinen pelikassi ja pelaajat tuulettavat onnistumisiaan. Otteluselostus on vähän tylsä, mutta yleisö kuulostaa juuri siltä kuin pitääkin. Katsomossa on aina joku häirikkö, joka huutelee vielä vaikka muut ovat jo hiljentyneet penkeilleen.
Game, Net & Match! on erinomainen tennispeli. Yksin on tosin helppo olla paras, sillä muut genren edustajat ovat turhan iäkkäitä, mutta pienellä hiomisella peli voisi olla vielä metrikaupalla nautittavampi. Vähän realistisempi ote pallon käyttäytymiseen ja reippaasti paranneltu tekoäly eivät olisi pahitteeksi. Tekoälyn puutteet on jälleen kerran korvattu nettipelillä, mutta yksinpelin pelastaa hauska alter egon kehittyminen ja ranking-pisteiden metsästys.
84
