Golden Eye: Rogue Agent (Xbox, PS2) – Pilke silmäkulmassa

Bond-pelit ovat elokuvaesikuviensa tavoin kertanauttimisen kestävää perusviihdettä. Sarjan viimeisin tulokas sekoittaa martinit ja ravistaa lisenssistä esiin uusia puolia.

Alkuperäinen Golden Eye on kiistatta yksi Nintendo 64:n parhaista peleistä. Elokuvaa löyhästi mukailevasta räiskinnästä on vuosien saatossa tullut kulttikamaa, jota vanhan nipa-sedät muistelevat kaiholla. Bond-pelejä on jatkuvasti verrattu tähän jalustalle nostettuun esikuvaan, ja fanit ovat mankuneet suosikille seuraajaa.

Uudella Golden Eyella ei yhteistä Bond-maailmaa lukuun ottamatta ole mitään tekemistä N64-klassikon kanssa. Uutuus on kaimansa perillinen enemmänkin henkisesti, sillä Golden Eye: Rogue Agentista paistaa todellinen tekemisen into.

Osa Rogue Agentin viehätyksestä tulee siitä, että sankari ei olekaan itse wanha James Potkukelkka. Erittäin salainen vilahtaa mukana vain sivuhahmona, sillä pyssyn takana häärii pahan puolelle hypännyt entinen MI6-agentti. Antisankari työskentelee Goldfingerin organisaatiolle ja päämääränä on maailman pelastamisen sijasta mammonan kääriminen.

Bond-kerhon kokoontumisajot

Bond-maailma on aikakuplaan pysähtynyt paikka, jonka tarinat noudattavat samaa kulunutta kaavaa. Rogue Agentin tekijät ovat kuitenkin heittäneet virallisella käsikirjoitusoppaalla vakoilusatelliittia ja kehittäneet peliinsä hykerryttävän campin juonikehyksen.

Mukaan on kaapattu kaikki karismaattisimmat Bond-pahikset ja seksikkäimmät kaunottaret kautta historian. Goldfingerin ja tohtori No:n välisessä valtataistelussa häärivät mukana muun muassa Pussy Galore ja Xania Onatopp. Suosikkeja osataan hyödyntää komeissa välianimaatioissa, jossa hahmot näyttävät ja kuulostavat oikeilta.

Mausteeksi on heitetty myös Christopher Leen esittämä Scaramanga, joka on kehittänyt sankarille nimen antavan kultaisen silmän. Silmä antaa sankarille erilaisia erikoiskykyjä, kuten röntgenkatseen tai suojakentän. Yhteensä erilaisia päivityksiä tulee tarinan aikana neljä ja ne tuovat peliin sopivasti Bond-maailmaan kuuluvaa teknonäkökulmaa. Ne ovat myös hyödyllisiä apuvälineitä kentällä.

Tekemisen meininki

Rogue Agent keskittyy räiskintään ja hylkää muista Bond-peleistä tutut kaahailuosuudet. Ratkaisu on oikea, sillä autoilupätkät ovat yleensä katkoneet toimintaa aivan turhaan.

Sankarin silmin kuvattu toiminta on pohjimmiltaan erittäin tuttua ja turvallista perusräiskintää. Tunnelma on erinomaisen energinen ja koko hommassa on mukava tekemisen meininki. Paikallaan kykkimisen sijasta taistelun osapuolen vyöryvät toisensa kimppuun ja luodit halkovat ilmaa adrenaliinin pumpatessa suonissa. Vihollisten tekoäly ei loista, mutta sitä ei ehdi tykityksen keskellä suuremmin murehtia.

Iso ansio toimintafilmimäisen tunnelman luomisesta kuuluu upean menevälle taustamusiikille. HC-henkinen jumputus rytmittää luotibalettia jatkuvasti vauhdikkaammaksi ja kaappaa pelaajan mukaan maailmaansa. Myös tehosteet ovat maittavia, joten äänenvoimakkuus nousee helposti naapurin tätiä ilahduttavalle tasolle.

Lisäenergiaa tulee pienistä yksityiskohdista. Yhden käden aseita voi käyttää vapaasti kummassakin kädessä niin, että aseet laukaistaan eri liipaisimilla. Idea kuulostaa vanhalta, mutta toimii yllättävän hyvin. Aseita voi poimia maasta, eikä sankari kanna kerralla kuin yhden aseen per käsi. Lähitaisteluakaan ei ole unohdettu. Viereen eksyneen vihollisen voi runnella aseen perällä unohduksiin tai tainnuttaa ja kaapata ihmiskilveksi.

Kentät ovat putkimaisia, mutta maisemat vaihtuvat etenkin alussa mukavan vauhdikkaasti. Myöhemmin osa tasoista venyy hiukan liian pitkiksi, mikä kuluttaa liike-energiaa jonkin verran.

Grafiikka on identtisen kaunista katseltavaa sekä Xboxilla että PS2:lla. Kontrollit toimivat pienen totuttelun jälkeen hyvin. Ainoa ero versioiden välillä on moninpelistä, jota voi Xboxilla harrastaa myös Live-verkossa ja linkkikaapelilla. PS2:lla deathmatch onnistuu vain kaverin kanssa jaetulla ruudulla.

Golden Eye: Rogue Agent on viihdyttävän erilainen ja energinen Bond-räiskintä. Se on parhaimmillaan pienissä otoksissa, liian pitkissä sessioissa vauhtisokeus iskee ja tunnelma kärsii.

85