Kesäkuussa jalkapallo valloittaa television ja pelifirmat ottavat kaiken irti maailman suosituimman lajin MM-kisoista. Golden Goal on yrittäjistä yksi.
Golden Goalissa esiintyy aitoja pelaajia vain kourallinen, loput miehet ovat nimiväännöksiä, joiden yhtäläisyydet oikeisiin ihmisiin tai jalkapalloilijoihin ovat sattumaa. Mukana ovat kaikki muut Pohjoismaat paitsi Suomi ja Islanti, jälleen kerran.
Koska EA Sportsin World Cup 98 on ainoa aito ja virallinen kisapeli, joutuu Golden Goal tyytymään tavallisiin ystävyysotteluihin ja pienimuotoiseen turnaukseen. Turnaus on ikävän jäykästi tehty, sillä mukaan tunkee aina vakiomäärä joukkueita eikä pelaajalla ole sanansijaa kuin itse ohjaamansa joukkueen osallistumisesta.
Varsinaista selostusta ei ole, mutta pelaajat huutelevat kentällä toisilleen ohjeita ja kannustushuutoja varsin aidon tuntuisesti. Pari joukkuetta käyttää ihka oikeaa äidinkieltään, mutta suurin osa muista joukkueista joutuu tyytymään hauskan kuuloiseen siansaksaan.
Tähtää maalitauluun
Golden Goalin kontrollit noudattavat tusinapelien tasapaksua laatua. Mitään ylimääräisiä hienouksia pelistä ei löydy, mutta kaikki tarpeelliset syötöt, spurtit ja saksipotkut onnistuvat helposti. Ohjauksen ainoa hieman erikoisempi piirre on laukausta varten verkon takana heiluva maalitaulu, joka seuraa pallollisen pelaajan liikkeitä. Maalitaulua on tarkoitus käyttää laukausten tähtäämiseen, ja viritys muistuttaakin sitä kuuluisaa maalijyvää. Tähtäys on vain pikkuisen epätarkka, sillä se tahtoo hyppiä joko maalin keskelle, josta veskari napsii pallot helposti tai pari milliä tolpasta ohi.
Niukassa taktiikkaosuudessa joukkueensa kenttäryhmityksen voi järjestellä mielensä mukaan. Touhu on täysin vapaata eikä mitään rajoituksia ukkojen sijoittamiselle ole. Pelintekijät ovat käyttäneet vapautta hyödyksi, sillä Golden Goalin maajoukkueet pelaavat mitä ihmeellisimmillä ryhmityksillä. Editori näyttää haluttaessa pelaajalle parhaiten sopivan pelipaikan, mutta mitään huomattavaa eroa ukkelin suorituskyvyssä ei ole, vaikka kärki pelaisi liberon tontilla, jos vain taidot ovat hommaan muuten sopivat. Ryhmityksen lisäksi joukkueelle voi määrätä hyökkäävän, puolustavan tai normaalin pelityylin, jonka voi halutessaan vaihtaa lennosta vaikka kesken ottelun.
Vaikka taktiikat taipuvat joustavasti pelaajan tahtomaan malliin, noudattavat pelaajat niitä ärsyttävän säntillisesti. Sama muoto säilyy kentän päästä toiseen ja, jos koittaa sivurajoissa peittää heittolinjaa, ei ukkeli suostukaan ylittämään maassa kulkevaa näkymätöntä rajaa. Pelikaverit eivät pahemmin hae paikkaa vaan liikkuvat ympärillä kuin tikun nokassa. Pelaajien jäykkäniskaisuutta voi tietenkin käyttää hyväksi tarkistamalla vastustajan taktiikan ja siirtelemällä omat ukkelinsa niin, että suurin osa kavereista jää vapaaksi.
Golden Goalissa ei nimen mukaisesti täysosumissa pihtailla vaan maaleja syntyy ja roppakaupalla. Tekoälykin on aivan kohtuullinen maalintekijä eikä se yleensä jätä avopaikkaa hyödyntämättä. Kone ei pelaa yleisesti ottaen mielettömän hyvin, mutta harvoin se aivan nollillekaan jää. Tekoälyn paitsiomaalilta haiskahtavia bravuurinumeroita ovat roikkupallot suoraan maalinedustalle, josta koneen kärkimies osumat viimeistelee.
Pallon riistoa ja sikailua
Sen lisäksi, että tekoälyn roikkutaktiikka tuottaa kivasti tulosta, se on myös järkevä. Itsekkäällä pallon hautomisella ei pärjää, sillä puolustus on pallon kuljettajia vastaan vahvoilla. Pallon riistoon yleensä riittää, että pakki juoksee päin hyökkääjää, jolloin kaveri koittaa automaattisesti kaapata pelivälineen itselleen. Jos tämä ei toimi, voi melko vapaasti yrittää liukutaklausta vaikka suoraan pohkeisiin ja silloin harvoin kun tuomarin pilli soi, kaveri ei edes ajattele kortteja. Pikkuvilppi ja sikailu on muutenkin Golden Goalissa sallittua, sillä hyökkäys- ja puolustuspäässä voi käyttää kyynärpäitä tilan tekemiseen. Sikalinja tuppaa vain olemaan liiankin tehokas, sillä parin onnistuneen koiruuden jälkeen vastustaja yleensä loukkaantuu.
Golden Goalin ulkoasu on hieman viimeistelemättömän ja vanhanaikaisen oloinen. Pelaajat ovat selvästi suttuisia, mutta silti pelissä on graafisia pikkujippoja kuten linssiheijastuksia. Pelaajien liikkeiden animointi saisi olla selkeästi monipuolisempaa. Erikoisliikkeitä on vain pari ja niitäkin tunnutaan pihtaavan, sillä saksipotkun onnistuminen on kiven alla. Ainoastaan maalivahdin torjuntatyöskentely näyttää elävältä, kun loput kaksikymmentä äijää jurnuttavat konemaisesti ympäri kenttää.
Golden Goal on ihan kiva futispeli, muttei juuri muuta. Siitä puuttuu omaperäisyys ja tietty hohto joka erottaisi sen muista, sillä ainoa asia joka nousee esille on hieman erikoinen laukomissysteemi eikä sen ansiot ole pelkästään positiivisia. Tällaisia urheilupelejä on nähty jo moneen kertaan.
72
