Great Naval Battles -sarjan nelososa sijoittuu Atlantille vuosille 1939_42, aikaan, jolloin Atlantin herruus oli vielä ratkaisematta. Amerikkalaiset, englantilaiset ja venäläiset liittoutuneiden puolella sekä saksalaiset ja italialaiset akselivaltojen puolella vääntävät kättä siitä, kuka se onkaan juonikkain kippari ja kenellä on eniten tulivoimaa.
Italialaisten lisäksi myös ranskalaiset ovat joutuneet akselivaltojen puolelle, pelissä kun muutamissa skenaarioissa oletetaan, että englantilaiset eivät upottaneetkaan Ranskan laivastoa poistuessaan Ranskasta ja Ranskan laivasto on siten joutunut saksalaisten käyttöön.
Tykistään kippari tunnetaan
GNB:ssä voi taistelua johtaa täysin karttapohjaisesti Harpoonin tyyliin. Hiirellä valitaan laivasto-osasto tai tukikohta, toimintapaneelista annetaan valitulle osastolle tai tukikohdalle tehtäviä. Ylivoimaisesti paras piirre Great Naval Battlesissa on reaaliaikaisuus: laivat liikkuvat ja ampuvat itsekseen komentajan asettamien suunnitelmien mukaisesti.
Laivat kootaan satamissa laivasto-osastojen alle samalla kun osastolle asetetaan tehtävä. Laivasto-osastojen päätehtävät ovat meripartiointi, vihollisen tukikohdan pehmittäminen mereltä käsin, oman tukikohdan suojelu sekä tarvikkeiden tai maihinnousujoukon kuljetus. Laivoja voi käskyttää myös yksitellen irrottamalla ne osastostaan, mutta kerran irrotettua laivaa ei voi enää liittää takaisin osastoonsa.
Tukikohdille annetut tehtävät ovat pääasiassa lentokoneisiin liittyviä, tyypillisesti etsintäoperaatioita tai pommituslentoja. Lentokoneita kannattaa varustaa aluksi etsintätehtäviin, onhan vihollisen löytäminen niitä tärkeimpiä asioita meritaistelussa.
Harmittavasti ei vieläkään mukana ole automatisoitua toistuvaa lentopartiointia, ja etsintäoperaatioiden käynnistämiseen kuluu liikaa aikaa. Ongelma korostuu laivojen vesitasoja käytettäessä, pienen kantaman ja siten lyhyen käyttöajan omaavia etsintäkoneita saa olla yhtenään varustelemassa ja lähettämässä. Samoin laivasto-osaston lentokoneita pitäisi pystyä hallitsemaan yhdeltä ruudulta, nyt joutuu laivat käymään yksitellen läpi. Edelleen typeränä vikana voi yksi tukikohta tai lentotukialus varustaa lentokoneita vain yhteen tehtävään kerrallaan, täysin riippumatta varustettavien lentokoneiden lukumäärästä.
Legoland-simulaatio
Harpoonmaisen karttaohjauksen lisäksi peli toimii myös simulaationa: pelaaja voi halutessaan hypätä suoraan minkä tahansa laivan torpedohuoneeseen tai tykkitorniin. Manuaalisessa vihollisen upottamisessa on jotain henkisesti hyvin tyydyttävää. Esimerkiksi taistelusta säästynyt, mutta ammusvarastonsa loppuunkuluttanut vihollisvene on kiva upottaa kolmen taisteluristeilijän yhteisellä lähilaukauksella.
Ruudun alalaidassa nähdään kuva taistelujen kulusta sellaisena kuin se näkyy aktiivisena olevan laivan komentosillalta. Kovasti soisin GNB-porukan panostavan enemmän grafiikkaan, bittikartoista koottujen laivojen ja lentokoneiden grafiikan karkeus alkaa nyt jo tosissaan haitata ja etenkin lähietäisyydeltä legolaivat ovat järkyttävän rumia. Vaikutelmaa ei yhtään paranna kahden asennon välillä vilkkuvat tai toistensa läpi liukuvat alukset.
Kolmososasta lähtien on Great Navaleissa tullut mukana skenaarioeditori. Vaikka se on kömpelö, perusskenaariot syntyvät auttavasti, mutta kampanjan luonti skenaarioeditorilla on hieman kyseenalaista, esimerkiksi kampanjastrategioita ei voi tehdä.
Mukana tulee myös lisämanuaali, raivostuttavan typeränä ratkaisuna tosin vain elektronisessa muodossa, jota voi katsoa vain erillisen ohjelman avulla. Lisämanuaalissa on muun muassa tutorialin ohjeet, laivojen kuvaukset ja muuta tarpeellista tietoa, joka olisi ehdottomasti pitänyt olla itse manuaalissa. Itse ohjekirja on paksuudestaan huolimatta mitäänsanomaton: itsestäänselvistä toiminnoista joristaan sivukaupalla, mutta strategiapuoli jää varsin kevyen katsauksen varaan.
Ei mitään uutta auringon alla
Kaksi vuotta vanhojen vikojen ja puutteiden lisäksi uutena puutteena nelosen käyttöliittymä jää välillä omituiseen horrostilaan, josta se ei tokene ilman funktionäppäimien painelua. Numerot edelleen ylivuotavat tekstikentistä kuten kolmosessa ja kakkosessakin.
GNB on, jos mahdollista, entistäkin hitaampi. Toki näin tarkassa simulaatiossa on paljon numeroita murskattavana, mutta uusien skenaarioiden kehittämisen ohella pitäisi kehityspanoksia jakaa myös koodin optimointipuolelle. Nyt reaaliaikaisuus tuntuu lähinnä siltä, että vuorokausi taistelua vaatii myös vuorokauden peliaikaa.
Suurin hyppy Great Naval Battles -sarjassa tapahtui ykkösen ja kakkosen välillä, jolloin kaikki laitettiin uusiksi näyttömoodista käyttöliittymään. Sen jälkeen ei olekaan tapahtunut oikeastaan mitään _ kolmonen ja nelonen ovat ennemminkin kakkosen datalevykkeitä, niin samanlaisia pelit ovat. Samat kakkosen puutteet olivat kolmosessa ja näkyvät olevan myös nelosessakin. Hyvä pelihän GNB on, mutta kyllä jotain edistystäkin saisi tapahtua.
88
