Ground Control: Dark Conspiracy (PC) – Salaliitto

Jonkinasteisen salaliiton täytyy olla kyseessä, kun suuren pelitalon PR-miehet keksivät vihdoinkin, miten luoda positiivista julkisuuskuvaa, ja laskevat markkinoille käytännöllisesti katsoen ilmaisen lisälevyn. Sellaisen, mistä yleensä rokotetaan lähes täyden pelin hinta.

Ground Control ei ollut ainoastaan yksi parhaista tosiaikastrategioista viime vuonna, vaan myös pienoinen myyntimenestys. Tämä on harvinaista, mutta kerrankos sitä poikkeus säännön vahvistaa.

Kuinka ollakaan, Ground Control oli ja on myös yksi graafisesti näyttävimmistä naxutteluista, eikä sujuvasta 3D-käyttöliittymästäkään ole juuri pahaa sanottavaa. Lähes kivuliaan pakollinen resurssienhallintakaan ei pelissä haittaa, vaan keskitytään silkkaan turpakeikkaan suorastaan herkullisissa audiovisuaalisissa puitteissa.

Mitä siis saa vastineeksi puoli-ilmaiselle neljänkympin lisälevylle? Ei tietenkään uutta peliä kakkososan muodossa, vaan jatkoa Ground Controlin tarinalle ja uusia kewlejä yksiköitä.

Tulta ja mechejä

Dark Conspiracy tarjoaa 15 tehtävän kampanjan, joka on suht suoraa jatkoa siitä, mihin Ground Control jäi. Sarah ja Jarred ovat yhä Ground Controlin lopputaistelun jälkeen Krig-7b:llä, kun Order of the New Dawnin ääriryhmien synkkä salaliitto alkaa paljastua. Semmoinen iso ja ilkeä salaliitto, joka saattaa ratkaista koko ihmiskunnan tulevaisuuden, tai lähinnä sen onko sitä lainkaan.

Tarinan jatkon ja uuden, joskin hiukan kliseisen juonen lisäksi Dark Conspiracyssa on uusia yksiköitä niin Orderille kuin Crayvenillekin, mutta eniten pelaajia varmasti kiinnostaa kokonaan uusi palkkasoturiryhmä Phoenix.

Nämä jäbät sotivat standardikamasta muunnellulla taistelukalustolla ja erikoistumisteemana on feeniks-linnulle ominainen tuli. Suurin osa heidän aseistaan perustuu jotenkin tuleen tai plasmaan. Varsinainen hirmu on lähitaisteluun erikoistunut pyrodyne, joka grillaa epäonnekseen liian lähelle sattuneita vihollisia kuin paraskin tulielementaali.

Swarm-hävittäjät hyökkäävät vihaisena ampiaisparvena suurempien viholliskoneiden kimppuun ja repivät ne yhteistuumin kilon paloiksi, siinä missä plasmakrenatöörit nakkelevat kaaressa palopommeja vastustajan niskaan.

Toki Orderilla ja Crayvenillakin on muutamia uusia ässiä hihassaan, ja erityisesti sydäntä lämmittävät tulivoimaiset mechin kaltaiset kävelijät. Hyvin käyttökelpoinen uusi tuttavuus on myös ohjuslavetti-terradyne, joka kylvää pitkän kantaman kuolemaa sekä lentokoneille että maajoukoille. Tosin ne ovat onnettoman haavoittuvia lähitaistelussa.

Ei mopoille

Jos juonen hienoisen kliseisyyden unohtaa, kampanja on juuri tällaiseen uhoa täynnä olevaan räimeeseen sopiva tarina koko galaksin tulevaisuuden pelastamisesta. Tehtävät ovat huolella suunniteltuja, ja koska kyseessä on laajennus pikemminkin kuin pelin kakkososa, ne tuppaavat myös olemaan paikoin todella vaikeita. Aloitetaanhan siitä, mihin Ground Controlissa jäätiin, joten asteittaista vaikeutumista on turha toivoa. Ja miksi pitäisikään?

Vaikka tehtävät ovat mielenkiintoisia, vaihtelevia ja samalla laadulla toteutettuja kuin Ground Controlissa, valitettavan usein tavoitteet jäävät hiukan sekaviksi. Aina ei kädestä pitäen selitetä, mitä pelaajan joukkojen pitää suojella, vallata tai tuhota, jotta tehtävä menisi läpi kunnialla. Mutta kun omien hoksottimien käyttämiseen tottuu, ja huomaa että se kantaa hedelmää, olo on sitäkin enemmän kuin voittajalla.

Vaikka Dark Conspiracy olisi kuinka veteraaneille, on todella raskas pettymys, ettei peliin VIELÄKÄÄN ole lisätty tallennusmahdollisuutta tehtävän aikana. Tämä on keinotekoinen pelinpidennyskikka, jota en ole ikinä sulattanut. Sen elämällä ei ole yksinkertaisesti mitään oikeutusta, sillä hyväänkin peliin sisuuntuu jos joutuu edes muutaman kerran tahkoamaan yhtä ja samaa tehtävää reilun toista tuntia yhden mokan tai silkan huonon tuurin takia. Joo joo, Ben Kenobi viisauksineen tuurin olemattomuudesta suksikoon suolle. Hän ei ikinä pelannut tosiaikanaxuja.

Kaikilta muiltakin osin käyttöliittymä ja pelin pelaaminen on säilynyt ennallaan - mitä nyt jotkut uudet yksiköt tuovat tervetullutta lisämaustetta taktisiin kuvioihin. Moninpeliä ei ole mitenkään uudistettu, mutta uusia karttoja on tarjolla taistelukentiksi.

Loppujen lopuksi Dark Conspiracy on lisää sitä samaa pienillä lisämausteilla ja uudella stoorilla. Ja sitähän juuri Ground Controlin ystävät haluavatkin. Varsinaisista pelillisistä uudistuksista voi jo sitten ilomielin maksaakin uuden pelin verran.

Tai no, sehän nähdään sitten.

Moninpeli - Tasapainoa tavoitellen

TCP/IP, LAN, 8 pelaajaa

Ground Controlin moninpeli ei ole luonteeltaan Dark Conspiracyssa muuttunut mihinkään, lukuun ottamatta tervetulleita viilauksia yksiköiden voimatasapainossa. Tykistö ei ole enää niin tappavaa ja se on hitaampaa ja haavoittuvampaa.

Tarjolla on kuitenkin satsi uusia moninpelikarttoja ja tehtäviä, ja uusia Phoenix-yksiköitä voi käyttää myös moninpelissä. Vaikka jokainen pelaaja tarvitseekin alkuperäisen Ground Control -levyn, Dark Conspiracy asentuu kokonaisuudessaan kiintolevylle.

90