Nintendon konsolit eivät ikinä ole olleet mitään ajomiesten lempparikoneita, koska niiden kaahailupelitarjonta on aina jäänyt Mario Kartiin. GT Pro Series yrittää tuoda valoa tyhjiöön, mutta ei onnistu.
Peli on todella perinteinen arcadeautoilu. Kilpaa ajellaan niin kaupungeissa kuin maallakin, välillä tuunaillaan autoja eivätkä vauriot menoa haittaa. Yksinpeli onnistuu yksittäisten kisojen lisäksi myös uramoodissa, jossa menestymällä saa avattua uusia menopelejä ja niihin parempia osia. Moninpeli hoidetaan jaetulla ruudulla.
Pelin Gamecube-taustasta johtuen ulkoasu on todella ankea. Autojen cell-shading-grafiikka vielä menettelee, mutta ympäristöt ovat järkyttävän rumia. Näin kökköjä nurmikoita en ole nähnyt vuosiin. Ajokkivalikoima on sentään kattava, mutta määrä ei korvaa laatua. Kaikki autot tuntuvat liian samanlaisilta ajettavilta eikä bokserin jyskettäkään kuulla, sillä moottorit kuulostavatkin identtisiltä. Taustalla soivan hissijumputuksen kytkee äkkiä pois.
Ohjatessa Wiin kapulaa pidetään vaakatasossa ja sitä kallistelemalla auton saa kääntymään. Kaasua ja jarrua käytetään ykkös- ja kakkosnappuloista. Lisätuntumaa saa pakkauksen mukana tulevasta ratista, jonka keskiöön ohjainkapula pultataan kiinni. Pelatessa olo on kuin leikkirattia kääntelevällä pikkulapsella. Se on onneksi vain pieni häpeä, sillä ratilla ohjaaminen luonnistuu jopa helpommin kuin normaalisti.
GT Pro Series on hyvä esimerkki siitä, että uutuuskone tarvitsee myös uutta grafiikkaa. Arcadekaahaukselta ei voi realismia vaatia vaan painopiste on näyttävyydessä ja vauhdissa, mutta nyt ei nähdä kumpaakaan. Alelaarista voisin ostamista harkita ihan vain kylkiäisratin takia, joka on oikeasti käyttökelpoinen kapine. Rinkulaa toivottavasti tarvitaan tulevissa paremmissa autopeleissä.
58
