Tao peli perinnöstä, vanha uuen uutukaiseks.
Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi.
Rahastuksesta räksyttää, kierrätyksestä känistä.
Overkill ol’ aikamiesten, peli perhanan verinen.
Hurtin humorismin huomas, vitsin väänsi veritöistä.
Silloin Sega Sinisiili itse tuon sanoiksi virkki:
”Saatanpa saman takoa, konsokäännöksen kilkutella.
Pelimiesten vehkehestä, Pleikkarista uusi juhta.
Kahen vuoen kadotuksest’, peli palaa Tuonelasta.”
Uutta on vain pintakiilto, vanhaa tuttu tekniikka.
Myyntimiehet ketkuloiset, vanhaa uuen hinnalla.
Uusi kone, vanha peli, samat temput tutunmoiset.
Tarinakin tutunlainen: kalmot nousi kuollehista.
Valtas zombit kylänraitin, talloi taajaman tasaseks.
Nyt on kauhut siivottava, takas Tuonelan turuille.
Matka taittuu isseksensä, käsi ohjaa paukkurautaa.
Miehelöinen kiskon vanki, tähtäintä vain liikuttelee.
Move laukoo kalmot hautaan, ruumiit jälleen ruumihiksi.
Hohtoheppi ompi tarkka, Wiillä kursori vaelsi.
Pyssystä kun kudit loppuu, ranneliike lataa reukun.
Elä ammu siviileitä, niistä saapi irtopisteet.
Äkkää myöskin pikkuaarteet, bonuksia hamstraajille.
Herra-Gee ja ukko-Iisak, sankareina seikkailussa.
Pistää nippuun kalmomassat, vetää vainaat virsuistansa.
Iso leuka, leveä selkä, ego elämää isompi.
Mieltyviksi, miestyviksi, oike’in urostuviksi.
Myöskin kaksi hameen helmaa, tappotyötä suorittaapi.
Kovapäiset pirttihirmut, oikein pirut pimusiksi.
Kiroaa kuin lappalaiset, taitaa vallan voimasanat.
Laittoi miehet pyssyn vyölle, uroot Movet kätehen.
Kahest’ miehest’ armeijaksi, ukot kuuen kummalliset.
Eipä myöskään hameväki, paljon pekkaa pahempia.
Sadatellen rintamalle, vitsit sukuelimistä.
Uloa ja bannisanaa, yhen elon elätteiksi.
Onpa myöskin utareita, imetinten iso kirjo.
Vaikutin on äksönleffa, pee-vilmeistä visiot.
Hurme sekä kudosnesteet, sisustavat seinäpinnat.
Moni vanha kauhupätkä kelpaa suoraan sisällöksi.
Uuemmista kauhuloista Ring on tarkkaan tiirahiltu.
Vaikka riittää tykinruokaa, kauhupeliks ei oo tästä.
Veikkosien kostoretki, hirtehistä hiihtämistä.
Kieli poskes’ kynäillessä, kässäriä laatiessa.
Kakkosluokan elokuvat, vaka vanhat vaikuttimet.
Soinnut tukee toteutusta, kostoretki funkahtaapi.
Raikaa retee läskibasso, aikamatka seiskytlukuun.
Ulkonäkö ou’on kähee: retron, uuen ristisiitos.
Siistitympi, su’itumpi, kuva Wiitä komiampi.
Kahen kentän lisäkauhut panee Wiistä paremmaksi.
Tunteroisen kestoon lisää, tunareille kolmannenkin.
Töllös jos on kolmedeetä, kuvan saapi syvemmäksi.
Saavutusten hamstraajille pokaaleita kerättäväks.
Jos on hyllys eellisosa, enpä itse investoisi.
Pienet ovat poonukset, provisiot pikkuruiset.
Kahden kentän lisämatsku, eipä teekkään autuaaksi.
Josko riittää rivot puheet, kerran kuollei’en kalmotus,
silloin pelin pienet puutteet, olankohauksella ohittaa.
Kaljatuopin kaveriksi, viikonlopun tuttavuueks.
Kestoo ei oo nimeksikään, yheks illaks enimmillään.
Säälin sekä surkuttelen, lisää maistuis kovastikin.
Alesta vain ostaisin, halvalla hamstraisin.
80
