PC
Massive Entertainment/Sierra
Ikäsuositus: Ei tiedossa.
Vuonna 2741 kaukaiset avaruussiirtokunnat käyvät sinnikästä itsenäisyystaistelua Maan läpimätää keskushallintoa vastaan. Tuhoon tuomitut siirtokunnat voi pelastaa vain muukalaisten väliintulo tai kiivas tosiaikanaksuttelu.
Ground Control 2 on erilainen tosiaikastrategia, jossa ei rakenneta tukikohtia eikä louhita rahaa tuottavia resursseja. Kysymys on puhtaasti taistelusta ja alueiden hallinnasta. Ylimääräistä mielenkiintoa saadaan avaruusoopperamaisiin mittasuhteisiin yltyvästä juonesta, jota kuljetetaan kampanjatehtävien välinäytöksissä.
Pelaajan komentamia yksiköitä ei rakenneta tehtaissa, vaan ne rahdataan taistelukentälle valtavilla maahanlaskualuksilla. Joukot maksetaan sotamenestyksestä ansaituilla arvostuspisteillä. Koska arvostusta kerätään käytännössä vain vihollisasemia valtaamalla, pelityyli on pakko mukauttaa hyökkääväksi. Omia yksiköitä ei parane haaskata, sillä ne keräävät kokemusta ja säilyvät tehtävästä toiseen. Tehokkaan veteraaniyksikön tuhoutuminen on kova paikka.
Ground Control 2 tekee pesäeroa muihin naksuihin myös kameran käsittelyllään. Koska näkyvyyttä ei peitetä keinotekoisella "sodan sumulla", taistelukenttää ei kannata tarkkailla pelkästään taivasperspektiivistä. Avomaastossa yksiköt näkevät niin pitkälle kuin silmä kantaa, joten horisonttiin tähyilemällä vihollisliikkeet erottaa kauempaakin.
Uteliaisuus tappaa
Ground Control 2:ssa jalkaväki ei ole yhtä hyödytöntä kuin sarjan ykkösosassa. Ajoneuvojen miehistöt eivät huomaa jalkaväkeä kovin helposti, minkä lisäksi mosurit voivat piiloutua metsiin. Jalkamiehet voivat myös miehittää taistelukentille ripoteltuja kiinteitä tykkipesäkkeitä sekä linnoittautua Red Alert 2:n tapaan rakennuksiin.
Vaikka jalkaväen saa rakennuksista tapettuakin, rakennukset itsessään ovat tuhoutumattomia. Samaan tapaan tykkipesäkkeet voi vain vaurioittaa ampumakelvottomaksi, minkä jälkeen ne ovat vielä korjattavissa. Tekijät perustelevat ratkaisua sillä, että muuten pelaajat voisivat vain pippuroida kaupungit tomuksi ennen hyökkäystä.
Erityisrooli on varattu tarkka-ampujille, jotka kunnostautuvat napsimalla torniluukuista ympäristöä tarkkailevia panssariajoneuvojen komentajia. Kurkkimiselle on syynsä: kun komentaja vetäytyy taistelussa vaunun uumeniin, ajoneuvon havaintokenttä supistuu roimasti.
Ajoneuvoilla on muitakin heikkouksia kuin kuolevainen komentaja. Ajoneuvojen panssarit ovat vahvimpia edestä, hieman heikompia sivuilta ja kaikkein ohuempia takaa. Väijytys tai koukkaus selustaan saavat aivan uutta taktista merkitystä.
Ajoneuvojen asemointi on pyritty tekemään mahdollisimman luontevaksi: panssarimuodostelman suunnan voi määrittää hiiren nappia pohjassa pitämällä. Muodostelmassa liikkuessaan yksiköt kulkevat aina hitaimman nopeudella ja taisteluun joutuessaan muodostelma keskittää tulensa lähimpään uhkaan.
Viron-tuomisia
Keskenään taistelevien hyveellisen Northern Star Alliancen ja umpipahan Terran Empiren yksiköt ovat juuri sellaista jyhkeää tulevaisuuden sotakalustoa, mitä scifi-naksuttelulta voi odottaa. Valikoimassa on kaikkea haarniskoiduista supersotilaista valtaviin robottikävelijöihin ja leijutankeista raskaaseen tykistöön. Pelin todellisia erikoisuuksia ovat viron-muukalaisten orgaaniseen teknologiaan perustuvat yksiköt.
Vironeilla on neljä vahvaa perusyksikköä, jotka vastaavat jalkaväkeä, panssareita, ilmavoimia ja huoltojoukkoja. Kiehtovasti vironit voivat risteyttää kahdesta perusyksiköstä yhden voimakkaan hybridiyksikön.
Risteytyessään toinen yksikkö määritellään "rungoksi" ja toinen "aseeksi". Jos jalkaväki-vironin sulauttaa panssari-vironiin, syntyy joko jalkaväkeä niittävä viron-tankki tai panssareita tuhoava viron-sotilas. Välimuotoja ei sentään ole loputtomiin, sillä hybridiyksikköä ei voi enää risteyttää.
Vaikka Ground Control 2:ssa on kolme taistelevaa osapuolta, pelissä on vain yksi kampanja, jossa pääsee komentamaan sekä Northern Star Alliancen että viron-muukalaisten joukkoja. Tarinan pahoja poikia eli terraneita ei voi pelata edes moninpelissä, sillä heidän yksikkönsä ovat yksinkertaisesti liian vahvoja.
Moninpeli on siis pelkkää Northern Star Alliancen ja vironien välistä nahistelua. Ground Control 2:a kehittävä ruotsalainen Massive Entertainment ei sulje pois mahdollisuutta, että terranit saisivat oman kampanjan myöhemmin julkaistavassa lisälevyssä.
Ground Control 2 vaikuttaa pätevältä kokonaisuudelta. Ase-efektit ovat komeita, yksiköt yksityiskohtaisia ja hienosti animoituja. Kentät tuntuivat metsineenkin silti aavistuksen liian paljailta.
Massive Entertainmentin Malmön konttorissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa ei näytetty Ground Control 2:n yksinpeliä ensimmäistä kaupunkisotakenttää enempää. Moninpeliä sen sijaan pääsin kokeilemaan itsekin. Parin pikapelin perusteella moninpeli vaikutti hauskalta, vaikka se keskeneräisyyttään vielä kaatuili. Mielenkiintoisena piirteenä pelaajat voivat liittyä moninpeleihin kesken käynnissä olevan taistelun.
Ground Control 2:n suurimmaksi murhekryyniksi osoittautui järkälemäinen käyttöliittymä, joka hallitsi ikoneineen suurinta osaa kuvaruudun alalaidasta. Valheellista kyllä, ikonihirvitys ei näy yhdessäkään jutun pressikuvassa. Toivottavasti ikonipalkin voi kytkeä pois päältä - tai edes minimoida vähemmän kuvaa hallitsevaksi - myös oikeassa pelissä.
