Infamous (PS3) – Pallosalama

”Heitä, Cole, voltti!” Sähkömiehet herättävät väkeviä tunteita: hetkessä niin Fortumin Lilius kuin Infamousin Cole muuttuvat kansalaisten silmissä sankareista sylkykupeiksi.

Parantaja vai tappaja, empaattinen auttaja vai julma tuhoaja: hiekkalaatikkoseikkailu Infamous asettaa (anti)sankari Colen tielle miehen luonnetta määrittäviä moraalisia dilemmoja. Sähkövirtaa ympäriinsä räiskivä supersankari on tabula rasa, sillä Infamousin hahmolla ei ole lisenssin tuomaa historiaa ja ennakko-odotuksia taakkanaan. Tai tukenaan.

Infamousin sähkömies ja hänen mielenkiintoinen maailmansa pärjäävät onneksi omillaan. Synkkä tarina sijoittuu Empire Cityyn, jossa sinertävä energiapallo lanaa kuusi korttelia. Räjähdyksestä selviää hengissä vain yksi ihminen: alueen keskipisteessä seisonut Cole. Armeija määrää koko Empire Cityn karanteeniin. Kukaan ei pääse anarkian ja jengien valtaan vajonneeseen kaupunkiin sisään, eikä varsinkaan ulos. Pakoon yrittävät ammutaan. John Carpenter soittaa lakimiehelleen.

Mitä tapahtui ja miksi -kysymykset ovat jäntevän juonen tukipilareita. Pari karanteeniviikkoa sairaalassa maannut Cole oppii itsestään ja voimistaan jatkuvasti jotain uutta. Cole imee sähkölaitteista energiaa, joka parantaa ja voimistaa miestä. Auton akut, aggregaatit, lyhtypylväät, muuntajat ja metrot käyvät kaikki energianlähteiksi kävelevälle paristolle.

Äärimmilleen boostattu sähkömies on näkemisen arvoinen. Cole hyppää kerrostalon katolta, sinkoaa salamaa ja tömähtää hirmuisella voimalla katuun. Aggressiivinen kykypaletti on tarpeen vihamielisessä Empire Cityssä, sillä tuliaseet räjähtävät energisen Colen käsiin. Jokaisesta teilatusta roistosta irtoaa kokemuspisteitä, jotka uhrataan uusiin kykyihin ja vanhojen kohentamiseen. Erilaiset supervoimat kuten työntöpulssi, energiakranaatti, -raketti ja zoomattu tarkkuussalama antavat sähkömiehen taistelutaktiikoihin arsenaalin varovaisesta hiippailusta hakkaa päälle -runttaamisen asti.

Sähköhämähäkki kiipes seinälle

Rähjäiseksi ulkoilmavankilaksi muuttuneessa Empire Cityssä on runsaasti monipuolisia juonitehtäviä ja vapaaehtoisia sivutehtäviä. Colen eteen viskataan rautalangasta väännettyjä hyvä tai paha -valintoja, joissa ei ole pienintäkään epäselvyyttä sen suhteen, kumpaa ollaan tekemässä. Tarpeettoman voimakas alleviivaus johtunee siitä, että valinnat vaikuttavat suoraan Colen ulkonäköön, supervoimiin ja tehtäviin.

Roisit roistot eivät odottele kiltisti tehtävien valmistumista, jos Cole toikkaroi jengin alueella. Pelkkä paikasta toiseen matkustaminen eskaloituu nopeasti kunnon tulitaisteluksi, jossa henki on höllässä. Empire Cityn omalaatuiset friikkijengit ovat sopivan älykkäitä, aktiivisia ja ilkeitä. Vaihtelevasti aseistautuneet äijät liikkuvat innokkaasti, ampuvat tarkasti ja hyökkäävät eri suunnista.

Kun vihollisia on paljon, Colen kannattaa kierrellä, kaarrella ja heikentää jengien iskuryhmiä kaukaa. Kerrostalojen, pilvenpiirtäjien ja vähän matalampien pömpelien ansiosta kahakoissa on jännittävä korkeusaspekti. Vastustajat eivät ole vain edessä tai takana, vaan myös ylhäällä ja alhaalla.

Pyssyt eivät ole Colen ainoa ongelma, sillä autot eivät toimi sankarin sähköisissä hyppysissä. Onneksi Colella on muita (ympäristölle) siistejä ja nopeita liikkumatapoja. Ketterä sähkömies grindaa kipinävanan saattelemana johdoilla ja raiteilla hengästyttävän huimaa haipakkaa. Kun kaukana katujen yläpuolella liukumiseen yhdistetään hyppyjä dramaattisesti venyttävä pulssiliito, viimeisetkin ajohalut katoavat. Infamous tekee lennokkaalla matkustamisella selkeän pesäeron Grand Theftiin ja lähimpään kilpailijaansa, boksin Crackdowniin.

Urbaania tutkimusmatkailua harrastanut Cole on mestariluokan kiipeilijä. Sankari ei pysy katossa kiinni, mutta muuten hän etenee melkein Hämähäkkimiehen notkeudella. Cole nappaa tukevan otteen sadevesiputkista, ikkunoiden karmeista ja muista pienistä ulkonemista. Jos seinä tai muuri näyttää siltä, että siinä voi kiipeillä, siinä voi kiipeillä. Parkourmaisesti kapuava Cole ei pysähdy edes muutamaan sileään seinämetriin.

Kiipeily näyttää aidolta ja tuntuu jouhevalta, sillä magneettinen sähkömies imeytyy lähimpään rautaiseen kädensijaan. Cole tasapainoilee vaivattomasti ja hyppii tyylikkäästi kapeiden kaiteiden, puhelinpylväiden ja vaijereiden päällä. Etenemistä rajoitetaan loogisesti pystysuorilla seinämillä ja hengenvaarallisilla vesialueilla.

Wattimies wie woiton

Infamous välttää turhan toiston. Eloisan tekoälyn ansiosta uusintayritykset etenevät erilailla, ja runsaiden tarkistuspisteiden ansiosta juuri mitään ei tarvitse jauhaa turhaan. Siitä huolimatta peliaikaa on riittävästi. En tee kymmeniä tunteja tarkempaa arviota, koska hiekkalaatikkopeleissä aikaa palaa yllättävän helposti muun muassa salaisuuksien keräilyyn ja trophy-kikkailuun. Jos yksi rundi ei riitä, pahistelusta ja kireämmästä vaikeustasosta irtoaa kivasti ruutia toiseen läpäisyyn. Moninpelin puute ei minua häirinnyt, rautainen yksinpelikokemus riittää vallan mainiosti eikä kimppakiva edes istu Infamousin yksinäinen susi -luonteeseen.

Reteät supervoimat, raa’at viholliset ja inhorealistinen miljöö naitetaan nasevasti yhteen, ja Infamous on Crackdownia tylympi, supersankarimaisempi pelikokemus. Pikkujutuista ei jaksa kitistä, sillä parhaimmillaan Infamous kipinöi ja sen korkea jännite iskee kuin miljoona volttia.

90