Integraation ihme?

Harva olisi uskonut muutama vuosi sitten, että menestyspelit saa poikkeuksetta pelikoneelle kuin pelikoneelle. Raja PC:n ja konsolien välillä on häilyvä ja muuttuu koko ajan häilyvämmäksi, Xbox on likipitäen konsolimuottiin puettu PC.

Mistä ihmeestä on kyse? Mitä on tapahtunut ja ennen kaikkea miksi?

Tänä päivänä saman pelin voi lykätä mainiosti kolikkopeliluolaan, konsolille ja PC:lle. Nerokkaat ohjelmoijat selvittävät jokaisen pelialustan salat niin halutessaan. Näin potentiaalinen kohdeyleisö saadaan salamannopeasti moninkertaiseksi.

Saman force feedback -ratin voi kytkeä niin PC:n kuin PS2:n USB-porttiin. Half-Lifea voi pelata hiirellä ja näppäimistöllä PS2:lla ja PC-pelaaja voi puolestaan kytkeä koneeseensa padiohjaimen söpöhyppelyä helpottamaan.

Jos samainen peli julkaistaan samanaikaisesti useammalle eri laitteelle, markkinointi hoituu samalla kertaa suuremmalle yleisölle. Mainoksia voi siis teoriassa levittää samalla mainosbudjetilla tuplamäärin. TV-spotteihin saa uutta näyttävyyttä, ja pelin tunnettavuus kasvaa.

Bisnesstrategiana peliformaattien integraatio on siis järkevä ja looginen. Mutta miksi ihmeessä Microsoft, PC-firma henkeen ja vereen, lähtee arveluttaville, ennalta-arvaamattomille ja jopa myrskyisille konsolimarkkinoille? Wired-lehti toi keskusteluun mielenkiintoisen näkökulman.

Microsoftin päätuote on muuan Windows-niminen ohjelma. Suuri osa käyttöjärjestelmistä myydään tietokonekaupan yhteydessä koneen kylkiäisenä. Tietokoneiden päivitysrumba uhkaa kuitenkin hyytyä. Vaikka Microsoft onkin pystynyt kiitettävästi "hidastamaan" Office-sovellutuksiaan ja kasvattamaan niiden kiintolevynälkää versio versiolta, tämä strategia ei kanna loputtomiin. Pelit ovat käytännössä tänä päivänä se jokin, joka saa ihmispolon marssimaan PC-putiikkiin.

Microsoftille Sonyn hallitsema pelibisnes oli uhkakuva. PC-sisuskaluin varustettu Xbox saa pelintekijät pysymään kiinni PC-raudassa. Näyttävien Xbox-pelien vaivaton kääntäminen PC-versioiksi piristää PC-pelikauppaa ja johtaa automaattisesti päivitysrumbaan, ja käyttöjärjestelmäkauppa pitää Bill Gatesin leivänsyrjässä tästä eteenkin päin.

Jos pohdintaa vie vieläkin pidemmälle eli panee päälle salaliittoteoriavaihteen, voisi aivan hyvin väittää, että Sony teki PlayStation 2:sta, sen ohjelmoinnista, muisti - ja piiriratkaisuista tahallaan mahdollisimman erilaisen verrattuna muihin konsoleihin ja PC:hen. Perinteinen PC-ohjelmoija joutuu siis opettelemaan kokonaan uuden ohjelmointifilosofian PS2:n kanssa painiskellessaan. Lopputuloksena PS2-hitin kääntäminen PC:lle on työlästä. Tämä johtaisi Sonyn matematiikalla PC-käännösten vähäiseen määrään, PC-pelaamisen hiipumiseen ja lopulta Microsoftin markkina-aseman heikkenemiseen.

Konsolisodan suojissa, jossakin takavasemmalla nimittäin taatusti käydään Sonyn ja Microsoftin kamppailua joka kodin ja etenkin jokaisen olohuoneen tietotekniikan herruudesta. Kodin kytkeminen laajakaistaverkkoihin kunkin omilla peleillä ja vempaimilla (ja käyttöjärjestelmillä) on taatusti molempien päämääränä.

Joka tapauksessa jos Wiredin näkemys on totta, Microsoft ei käy konsolillaan kilpaan PC:tä vastaan, vaan pikemminkin taistelee sen puolesta. Kummallisia ovat konsolisodat - nykyisin.

Lisää aiheesta

  • Viimeinen

    Kaikki loppuu aikanaan. Niin myös kolumnini. Melkein sata palstaa on paljon, kuukaudesta toiseen ja toiseen. Joskus on pakko vetää henkeä.

    Viimeinen virallinen palsta pakottaa pohtimaan, mitä on tapahtunut (omassa) pelaamisessa ja peliteollisuudessa sitten ensimmäisen vuonna 1998…
  • Sellofaanin suloinen suhina

    Tietoa peleistä tulee joka tuutista, radiosta, televisiosta, netistä ja lehdistä. Aina näin ei ole ollut.
    Nykyään peliuutisia ja pelejä sivuavaa tietoa löytää aviisista kuin aviisista. Internet pullistelee pelisivuja ja jokaisella pelillä on omat kotisivunsa. Pelikuvat, trailerit ja demot…
  • Oma imu paras imu

    Jotkin pelit imuttavat, jotkin eivät. Joskus huonokin peli voi niitata nojatuoliin viikoksi. Mikä tekee pelistä imukykyisen?
    Pelit imuttavat meistä jokaista eri tavoin. Toinen jumittuu yksinkertaiseen puzzlepeliin, toinen tutkailee sivilisaationsa etenemistä aamuyöhön kolmannen ihmetellessä…