Italian Job (PSone)

Vain neljän miljoonan punnan tähden

Miksi pitäisi innostua yli 30 vuotta vanhasta elokuvasta lisensoidusta ajopelistä? Koska The Italian Job on mainio tehtäväpohjainen ajopeli, joka todistaa, ettei PSone ole vielä kuollut.

Elokuvassa lontoolaiset roistot johtajanaan Charlie Croker (elokuvassa Michael Caine) yrittävät varastaa Italian Torinosta neljän miljoonan punnan arvoisen kultakasan. Se on tavoitteena myös pelin pääosiossa, loogiselta nimeltään Italian Job, joka on tehtäväpohjaista hurjastelua parhaimmillaan.

Kulloinenkin tehtävä esitellään ensin kaitafilminä ja samalla ne selostaa nuorelta Michael Cainelta kuulostava erittäin taitava imitaattori. Tekstitystä ei ole, vaikka Crokerin käyttämä cainemainen cockney-aksentti on hyvin paksu. Onneksi tehtävän voi keskeyttää ja pause-valikosta tavoitteen saa näkymiin myös kirjoitetussa muodossa. Itse tarina etenee aika rupuisissa välianiaatioissa.

Pelin ja elokuvan tapahtumat alkavat Lontoossa, jossa kerätään porukka kokoon ja hankitaan erilaisia varusteita. Käytännössä tämä tarkoittaa Italian Job -nuolen perässä ajamista ja aikakin on rajallinen. Vaihtelua rutiineihin tuovat poliisit, jotka on pakko karistaa kannoilta.

Italian Job -tehtäviä on vajaat parikymmentä. Lontoon jälkeen mennään Torinoon ja homma huipentuu kahteen erään Alpeilla. Miljööt on mallinnettu suoraan todellisuudesta ja varsin tarkasti. Jos satut tuntemaan Lontoota korttelitasolla, siitä on oikeasti apua. Jos kuulostaa Driverilta, se johtuu siitä, että kokonaisuus myös tuntuu Driverilta.

Mini on suuri auto

Koska oikean reitin tunteminen on neuvovasta nuolesta huolimatta merkittävä osa koko pelin ideaa, Lontooseen voi tutustua Free Ride -moodissa. Tällöin aikarajoituksia ei ole, vaan ympäri kaupunkia voi päristellä niin kauan kuin auto on ajokunnossa.

Törmäykset eivät näy graafisesti, mutta ne vaikuttavat auton käyttäytymiseen. Free-pelissä voi törmätä elokuvasta tuttuihin hahmoihin, joiden kanssa harrastetaan erilaisia minipelejä kuten romurallia. Perinteisemmässä destructor-pelimuodossa kaadetaan oranssisia tietyökartioita ja checkpointissa kaahataan aikatarkastuspaikalta toiselle. Checkpointissa voi kahdeksan ihmistä ottaa toisistaan mittaa multitapilla.

Pelattavaa on noin 50 tehtävän verran. Vaikka alkupuolen tehtävät kestävät vain minuutin tai pari, ajettavaa on kiitettävä määrä.

Pysy kaistalla

On pieni ihme, että koko laaja pelimaailma on saatu puristettua PSoneen näin hyvin. Liikenne on aidon tuntuista ja sitä on melko runsaasti. Lontoossa liikenne on tietenkin vasemmanpuoleinen, muualla kannattaa pysyä oikealla. Kaukana maisemat ovat yhtä mössöä, mutta läheltä katsoen siedettävää tasoa. Grafiikan päivitys hidastuu välillä, mikä ei kuitenkaan Italian Jobia pilaa vaan ainostaan hieman häiritsee. Tällä kertaa määrä korvaa laadun, enkä ilkeile lauseella yhtään.

Tietomäärästä johtuen latausajat ovat raivostuttavan pitkiä. Silti koodaajien saavutusta on pakko kunnioittaa, sillä kaksi suurkaupunkia plus Alpit on tungettu harmaaseen laatikkoon ihailtavan taitavasti.

Musiikkiin on haettu vaikutteita suoraan elokuvasta, esimerkiksi huuliharppu soi ahkerasti. Musiikki on sinällään ilo korvalle, mutta se alkaa toistaa itseään liian nopeasti. Ääninäyttelijät liioittelevat, mutta se on tehty tahallaan huumorin nimissä.

Autoja on käytössä viitisentoista erilaista. Niiden joukossa on kolme erilaista Austin Mini Cooperia. Kuten elokuvan nähneet tietävät, Minit ovat Italian Jobissa lähes pääroolissa. Tarjolla on myös urheiluautoja, panssariajoneuvo, neliveto ja jopa bussi. Kulkuneuvot tottelevat ohjausta eri tavoin. On aivan erilaista tulla mutkaan ketterällä Minillä kuin täyspitkällä linja-autolla.

Vauhdin hurma ei ole nyt pääasia, eikä se sitä teknisten rajoitusten vuoksi voisi ollakaan. Kaupunkiajossa 60 mailia tunnissa on ihan siedettävä nopeus. Ylämäkeen köröttelevä linja-auto kulkee kuin kihtinen mummo potkukelkalla.

Pelin tunnelma on hyvin brittiläinen kuten on elokuvassakin. Se luo persoonallisen fiiliksen, mikä on aina hieno asia tällä teknokraattien hallitsemalla taiteenalalla.

85