Naughty Dogin aurinkoisella paratiisisaarella alkanut Jak-toimintaloikka saa kolmososassa entistä synkempiä piirteitä. Mustan huumorin ja monipuolisten tehtävien täyttämä Jak 3 muistuttaa jo Grand Theft Autoa.

Jak on lavastettu Haven Cityä koetelleen katastrofin aiheuttajaksi. Vaikka jokainen pelaaja tajuaa heti, ettei Jak ole kurjuuden takana, alkuskenaario on tehokas ja lisää Jakin maailmaan uuden, mustan luvun. Jak karkotetaan Haven Citystä ja heitetään armottomasti autiomaan tapettavaksi.

Kun nirri on höllimmillään, autiomaan asukit nappaavat Jakin ja Daxterin (ja mukana kulkevan hölösuisen lintueläimen) parempaan talteen. Pelastumisen asemasta Jak joutuu vangiksi mystiseen autiomaakaupunkiin.

Paikan pomolla on tiukat pelisäännöt: ainoastaan yhteisölle hyödyllinen henkilö saa paikan majatalosta. Niinpä Jakin on todistettava olevansa niin tasohyppelyn, räiskinnän, nujakoinnin kuin autolla-ajon mestari ennen kuin paikka pölyisessä paratiisissa järjestyy.

Gladiaattoriurhot

Yhteisön auttamisen idea selkiytyy nopeasti. Jak kurkkaa kartalta seuraavan kohteen ja marssii tai ratsastaa liskoeläimellä kyseiseen osoitteeseen. Vaivan palkkana on poikkeuksetta juonta eteenpäin vievä animaatio ja samalla valikkoon ilmestyy tehtävä tai pari. Suunnittelijat ovat halunneet tehdä Jakin ja Daxterin uudesta seikkailusta niin monipuolisen, että eri pelityyppien raja-aidat kaatuvat kuin Berliinin muuri. Tehtäviä toden teolla piisaa, ja niiden vaihtelevuus on häkellyttävä.

Välillä räiskitään hieman Ratchet & Clankin malliin ja välillä tasohypellään, joskin loikkaosuudet ovat vähemmistönä. Autiomaassa ajelua on yllättävän paljon, sillä tarinassa esimerkiksi kaahataan pelastamaan hiekkamyrskyn armoille jäänyttä populaa tai kerätään autiomaan aarteita. Koko ajan kimpussa on liuta ärhäköitä (mutta tuntemattomia) viholliskuskeja.

Mainioin automobiili on turbomegajousilla varustettu kottero, joka pääsee loistamaan pienistä saarista koostuvalla radalla. Nappia pohjassa pitämällä auton jouset virittyvät, ja napin vapautus leiskauttaa auton hienoon ilmalentoon. Meno on niin hauskaa, että kyseisestä innovaatiosta olisi voinut väsätä kokonaisen pelin. Markkinavoimat tuntien saamme joku joulu Jak & Daxter Kart Racingin.

Crash, boom ja bang

Mukaan karttuu pikkuhiljaa parempia aseita, joita voi vaihtaa näppärästi toiseen ristiohjaimella. Aseet ovat futuristisia ja yleensä sylkevät suustaan erilaisia säteitä. Lähipommi on kätevä, jos vastustajia puskee kimppuun joka suunnasta. Jos ammukset loppuvat, nyrkit otetaan käyttöön, mutta kuteja piisaa niin ettei aseettomana liiemmin tarvitse huitoa.

Jakin eco-voimilla taikuuskin onnistuu. Tummat voimat tuovat tuhoa, valkeat auttavat etenemään. Valkoisella ecolla Jak saa esimerkiksi täytettyä elinvoimansa, mutta myös aktivoitua hidastuksen. Ajan hidastusta hyödynnetään toimintapuzzleissa, joista mieleen jäi vinhasti pyörivän propelliparrun ylitys. Hidastettunakin se on ihanan kinkkinen episodi.

Jak 3:n kantava voima on tehtävien ennakoimattomuus. Koskaan ei voi tietää, mitä seuraava keikka tuo tullessaan. Tylsältä kuulostava tykkien tuhoamistehtävä voi paljastua hauskaksi ongelmanratkonnaksi, ja joskus tiukka aikaraja panee punttiin lisävipinää. Kerran Daxter joutui ohjuksen selkään ja suihki aivan käsittämätöntä kyytiä pitkin Haven Cityn raittia tuli sananmukaisesti persuksissa. Dynamiikkaa ja yllätyksiä on kerrankin tarpeeksi.

Takaisin kotiin

Tarina vie monien mutkien kautta lopulta takaisin tuttuun muttei turvalliseen Haven Cityyn. Kaupungin kujilla käydään täyttä sotaa, sillä metallipäät uhkaavat pyhää järjestystä. Jakin on pelastettava maailma pimeyden voimilta.

Haven Cityn synkkää arkea tasapainottaa hauska huumori. Huumorin kukkasista huolehtii pääosin Jakin sidekick Daxter, jonka dialogi on terävää, huomiot tarkkoja ja ironia iskevää. Ammattilaiskäsikirjoittajat ovat olleet asialla, sen verran taajaan huomasin virnisteleväni Daxterin älynväläyksille. Jak puhuu myös, mutta haudanvakavalla ja synkällä äänellä, eikä yhtään turhaa lausetta.

Jak on aikuistunut ja synkentynyt osa osalta. Mielenkiinnolla odotan Jak & Daxter Geriatric Legacya, joka ilmestynee vuonna 2036 PlayStation 7:lle. Jo dementoituneen Jakin on löydettävä Haven Cityn toisesta päästä toiseen, mutta muistin pätkiessä matkasta ei meinaa tulla mitään. Onneksi apteekista saa muistipillereitä, lääkäreiltä reseptejä silmätippoihin ja kaupasta saa toinen toistaan nopeampia rollaattoreita, jotka helpottavat matkantekoa.

Jak 3 on kaunis peli. Vaikka tematiikka on synkkä, värien ja valojen käyttö on onnistunutta ja miellyttää silmää. Erikoisefektejä on runsaasti ja ne istuvat peliin saumatta. Luolastoissa virtaava vesi on hienon näköistä, eikä grafiikkaa muutenkaan voi moittia. Ruudunpäivitys pysyy juuri ja juuri sopivan sutjakkana. Onnistunutta puhenäyttelyä lukuun ottamatta äänet ovat turhan turvallista tutinaa, eikä musiikkikaan jää mieleen vaikka kuulostaakin sinfoniaorkesterin soittamalta.

Jak 3:n mahdollinen kompastuskivi on sen erikoinen rakenne, peli on kuin peräkkäin ladottujen alapelien kimara. Jostain kumman syystä kokonaisuus pysyy kuitenkin kasassa. Pääsy Haven Cityyn, juonta eteenpäin vievät videovälikkeet ja tarina precursoreiden saloista pitävät paletin riittävän yhtenäisenä.

Lisäksi alapelien vaikeustaso on looginen ja tehtävät ovat pääosin niin ytimekkäitä, että ne haluaa selvittää saman tien. Turhanpäiväistä samoilua on kiitettävän vähän, ellei sellaisiksi lueta paikasta toiseen lampsimista. Sitäkin voi nopeuttaa hyppäämällä liskon selkään tai ohikiitävän lentoaluksen kyytiin.

Pari kertaa manasin Naughty Dogin suunnittelijat kuumimpaan autiomaan kolkkaan ja ilman energiajuomaa. Toisella kertaa olin vain yksinkertaisesti tyhmä, toisella kertaa mönkijöiden tuhoaminen paremmassa järjestyksessä ratkaisi huolet. Onneksi uudelleenaloituspisteitä on tehtävien lomassa, joten turhautumia tai traumoja ei pitäisi muille tulla.

Peli-iloa pullisteleva paketti pitää hienosti otteessaan. Kekseliäät tehtävät muistuttavat uudelleen ja uudelleen siitä mistä hyvät, addiktiiviset pelit on tehty. Kun tekninen toteutus lisäksi vakuuttaa eikä turhanpäiväisiä luppohetkiä ole, Jak 3 nousee vaivatta loppuvuoden helmien joukkoon.