Yksin tai verkossa pelattava uramoodi on Juiced 2:n tapaisissa peleissä vain osa houkutuksesta. Se todellinen herkku on autojen tuunaus. Juiced 2:ssa säätömahdollisuuksia on mukavasti, mutta toivomuslistalle jää vielä toteutumattomia haaveita.
Kulkupeliinsä voi vaihtaa lähes kaiken näkyvän rattia ja istuimia myöten, mutta pulmaksi kohoaa valikoiman kapeus. Mukaan on lisensoitu kasoittain oikeiden valmistajien tuotteita, minkä takia osia ei voi itse hienosäätää Carbonin tapaan. Niinpä samasta automerkistä väännetyt versiot näyttävät lopulta kaikki hyvin pitkälti samoilta, mikä on tylsää.
Näyttävällä maalipinnalla saa ankeaankin menopeliin uuden ilmeen, ja erilaisia viimeistelyvaihtoehtoja on tarjolla riittävästi. Ainoa ongelma on se, että maaleja ei voi valita vapaasti väripyörästä, vaan tuunaaja jumitetaan taas valmiiksi valittuihin vaihtoehtoihin.
Juiced 2:n etukäteen hehkutetuin ominaisuus on mahdollisuus myydä omia tarraluomuksiaan netissä leikkirahaa vastaan. Koristelu ei kuitenkaan toimi yhtä kätevästi kuin esimerkiksi Carbonissa. Valmiita tarrakuvia voi kyllä manipuloida mielensä mukaan, mutta auton kylkien ja yläosan välinen teksturointi ei toimi kunnolla. Kuva venyy liitoskohdissa muodottomaksi, mikä tuhoaa monta hienoa ideaa heti alkuunsa.
Toinen harmistuksen aihe on kunnollisen tasokontrollin puuttuminen. Vaikka tarroja voi kasata päällekkäin, ei kerran valittua järjestystä pysty enää muuttamaan. Tämä hankaloittaa näyttävien tarroitusten luomista usein ratkaisevasti.
Juiced 2:n viehätys kuluu loppuun harmittavan nopeasti. Samojen kisojen toistaminen pitkälti samannäköisillä autoilla ei jaksa pitkään viehättää. Nettipelissä voi muun muassa panna autonsa likoon kisan voitosta, mutta verkosta ei arvostelun tekohetkellä löytynyt peliseuraa. Se tuskin kuitenkaan pelastaa muuten niin kovin tasapäistä peruskaahailua.
70
