Harvan pelitalon tekemisiä seurataan yhtä innokkaasti kuin japanilaisen Squaresoftin, varsinkin Japanissa pelitehtaan tuotoksia ympäröi valtava ennakkokohu ja uuden Final Fantasyn julkaisu on jo pitkään ollut maanlaajuisen uutisoinnin aihe.
Myös muualla nimi alkaa olla tunnettu, vaikka vielä muutama vuosi sitten tuskin kukaan oli täällä lännessä pelitalosta kuullutkaan. Final Fantasy VII:n maailmanlaajuinen menestys kuitenkin muutti kaiken ja nykyään Squaresoft on kaikkialla maailmassa pelitalo, jonka nimi yhdistetään laatuun.
Alussa oli 8 bittiä ja 3D-lasit
Squaresoftin historian juuret ulottuvat vuoteen 1983, jolloin se perustettiin osaksi suurempaa, PC-pelejä valmistavaa yhtiötä. Itsenäinen yhtiö Squaresta tuli vuonna 1986 ja Nintendon kanssa solmitun lisenssisopimuksen myötä se alkoi valmistaa pelejä Nintendon 8-bittiselle Nes-konsolille.
Squaresoftin debyyttipeli oli Highway Star -kaahauspeli, joka julkaistiin Yhdysvalloissa nimellä Rad Racer. Ainoana mieleenjäävänä piirteenä pelikasetin mukana tuli 3D-lasit, jotka päässä pelissä pystyi kokemaan päänsäryn ja tuohon aikaan vielä ihmeellisen kolmannen ulottuvuuden. Jatko-osa (ilman laseja) ja saman pelirungon variantti, kummallinen juoksupeli The 3D Battles of World Runner seurasivat nopeaan tahtiin ja möivät sen verran, että Square pystyi aloittamaan ensimmäisen suuren ja kunnianhimoisen projektin suunnittelun.
Edellisenä vuonna Enix oli julkaissut ensimmäisen roolipelinsä, Dragon Questin, josta oli vuoden mittaan kehittynyt ilmiömäinen kaupallinen menestys. Squaresoft kiinnostui konseptista ja yhtiön tuotantopuolen johtaja Hironobu Sakaguchi alkoi pyöritellä päässään visiota roolipelistä, joka lainasi paljon Dragon Questista, mutta sisälsi myös omaa ja uutta.
Roolipeli jos mikä on kuitenkin projekti, joka ei koskaan synny yhden ihmisen voimin. Enixin mallin mukaan Squaresoft palkkasi pelintekoon kuuluisuuksia pelimaailman ulkopuolelta. Hahmosuunnittelijaksi palkattiin akvarellimaalauksistaan tunnettu taiteilija Yoshitaka Amano sekä säveltäjäksi mainosmusiikilla kannuksensa hankkinut Nobue Uematsu. Kun tekijätiimi oli kasassa, alkoi pelin tekeminen, jonka oli valmiina määrä kantaa nimeä Final Fantasy.
Lippulaiva lähtee valloitusretkelleen
18.12.1987 oli päivämäärä, jolloin ensimmäinen Final Fantasy saapui Japanissa pelikauppoihin ja myös päivämäärä, josta Squaren menestyskulku alkoi. Vaikka suosio ei aivan aluksi päässytkään Enixin Dragon Questin luokkaan, kävi roolipelibuumi Japanissa sen verran kuumana, että ostajia riitti kummankin pelitalon tuotoksille. Lopulta Final Fantasynkin myyntiluvut kipusivat puolen miljoonan paremmalle puolen.
Lähes tarkalleen vuotta myöhemmin julkaistiin Final Fantasy II ja vuoden 1990 huhtikuussa Final Fantasy III. Näihin aikoihin Final Fantasy -magian lumoissa oleva pelaajakunta oli jo kasvamassa samoihin määriin kuin Dragon Questien, mutta varsinainen kultakausi oli vasta aluillaan.
Vuonna 1991 markkinoille tuli Nintendon 16-bittinen Super Nintendo -konsoli ja sille tehty Final Fantasy IV oli ensimmäinen superhitti, joka ylitti miljoonan kappaleen myynnin ja villitsi kansaa Japanin lisäksi myös lännessä osanumerolla kaksi. Vuosina -92 ja -94 julkaistut V ja VI kasvattivat sarjan suosiota edelleen ja Final Fantasy oli nyt virallisesti noussut konsoliroolipelien ykköseksi.
Näihin aikoihin Square kehitteli Super Nintendolle myös muita, löyhästi Final Fantasy -konseptille rakentuvia roolipelejä. Vuosina 1992-95 näkivät Final Fantasyjen rinnalla päivänvalon sellaiset pelisarjat kuin Seiken Densetsu (Secret of Mana), Romancing SaGa sekä Chrono Trigger.
PlayStationin kultakausi
Vuonna 1995, kun Final Fantasy VI oli ollut myynnissä jo vuoden ja roolipelikansa alkoi odotella sormet syyhyten uutta fantasiaa, Square teki päätöksen vaihtaa konsolia. He halusivat tehdä seuraavasta Final Fantasysta kolmiulotteisen, mikä vaati koneelta laskutehojen lisäksi paljon tallennuskapasiteettia.
Koska Nintendon seuraava konsoli käytti muistirajoitteista kasettiformaattia, oli ainoa vaihtoehto CD-ROM-formaattia hyödyntävä konsoli. Käytännössä valittavana oli Sega Saturn ja PlayStation, ja Square päätyi onneksi PlayStationiin. Vuonna 1996 Squaresoft ilmoitti virallisesti siirtyvänsä tekemään pelejä Sonyn konsolille.
Ensimmäistä PlayStation-peliä saatiin kuitenkin odottaa ja varsinkin Final Fantasyjen ystävät elivät kovia aikoja, sillä sarjan edellisen osan julkaisusta oli kulunut jo lähes kolme vuotta. Vihdoin tammikuussa 1997 Final Fantasy VII julkaistiin Japanissa ja pitkä odotus palkittiin ruhtinaallisesti. Pelin ennennäkemätön 26 miljoonan dollarin budjetti, 120 taiteilijan panos ja kahden vuoden työ näkyi. Lopputulos oli peli, joka mullisti lopullisesti roolipelikentän ja kohotti Squaresoftin kerralla koko maailman tietoisuuteen.
Final Fantasy VII myi Japanissa reilut kaksi miljoonaa kolmessa päivässä ja yhteensä sen myynti kipusi päälle kolmen miljoonan, mikä on todella paljon, sillä Japanin PlayStation-kannan laskettiin tuolloin olevan viitisen miljoonaa.
Tärkeämpää kuitenkin oli, että Square päätti markkinoida pelinsä Sonyn kautta myös länteen, Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, joiden luultiin olevan roolipelimarkkinoiden ulottumattomissa. Tulos ylitti varmasti kaikki odotukset: yhteensä peliä myytiin Japanin ulkopuolella reilut kolme ja puoli miljoonaa.
Final Fantasy VII:n menestyksen myötä Squaresoft laajentui räjähdysmäisesti ja markkinoille alkoi virrata nopeaan tahtiin myös muita pelityyppejä. Roolipelifirmana tunnetulta yhtiöltä pullahteli ulos jos jonkinlaisia toimintapelejä Tobalin ja Bushido Bladen kaltaisista mätkintäpeleistä aina Einhänderin tyyliseen 2D-räiskintään. Kun nämä pelit vieläpä edustivat lähes poikkeuksetta genrejensä huippuja, ei ollut mikään ihme, että Squaresoft kohosi muutamassa vuodessa kautta maailman pelitaloksi, jonka tuotteita opittiin odottamaan.
Vuonna 1999 Square teki sopimuksen Electronic Artsin kanssa, mikä varmisti sen, että Squaren peleillä oli varma julkaisija Yhdysvalloissa ja samana vuonna Englantiin, Lontooseen perustettu Euroopan toimisto viimeisteli maailmanvalloituksen.
Varsinaisena lippulaivana säilyi tietenkin Final Fantasy -sarja, jonka viime vuonna julkaistu kahdeksas osa todisti myynnillään, ettei VII ollut sattumaa, vaan Squaresoftilla on käsissään todellinen kultamuna. Heinäkuussa Japanissa julkaistu Final Fantasy IX rikkoi odotetusti myyntiennätykset jälleen kerran, eivätkä ensi vuonna PlayStation 2:lle julkaistavat Final Fantasy X ja XI voi nekään kaikkien luonnonlakien mukaan kovin pahasti epäonnistua.
Menestyksen salaisuuksia
Vuosien saatossa Squaresoftin tavaramerkeiksi ovat nousseet luotettavuus ja omaperäisyys. Jo 8-bittisen Nintendon ajoista lähtien Square on keskittynyt laatuun ja pystynyt säilyttämään tinkimättömän asenteensa pelintekoa kohtaan myös PlayStationin valtakaudella. Katastrofaalisia floppeja tai räikeitä rahastusyrityksiä ei pelitalon historiasta löydy kuin muutama ja nekin Japanin markkinoilta.
Kaikki Squaresoftin pelit eivät toki ole mestariteoksia, mutta yleensä niihin on keksitty aina jotakin uutta ja omaperäistä. Yksi Squarelle ominainen piirre on panostus sisällön lisäksi toteutukseen, grafiikkaan ja musiikkiin. Vaikkei komea ensivaikutelma yksin peliä teekään, ei ulkoisten seikkojen merkitystä voi koskaan vähätellä. Tuskinpa esimerkiksi Final Fantasyt nauttisi
vat aivan samanlaista miljoonasuosiota ilman hienoa grafiikkaansa.
Tärkein syy Squaren jatkuviin onnistumisiin on sen järkevä henkilöstöpolitiikka. Yhtiön tuotantopuolen väki työskentelee pääosin vain yhden, tarkasti rajatun projektin parissa kerrallaan. Final Fantasyjen kehittelijät eivät tee mitään muuta peliä samaan aikaan, joten he voivat keskittyä omaan työsarkaansa vailla huolta muista pelitalon tapahtumista.
Tällainen työnjako voi kuulostaa itsestäänselvältä, mutta harvalla muulla pelitalolla on varaa pitää lahjakkaita ohjelmoijia ja suunnittelijoita vain yhden projektin parissa, kun valmistuksessa on samaan aikaan jopa kymmeniä pelejä. Tällainen systeemi vaatii rahaa ja ennen kaikkea valtavan määrän työntekijöitä. Squaresoftin palkkalistoilla ympäri maailmaa on noin 1200 työntekijää.
Euroopan syrjintää
Laadun lisäksi Squaresoftin peleillä on myös toinen, pelitalon kannalta tärkeä ominaisuus: pelit myyvät hyvin. Squaresoftin valmistamia pelejä on maailmalla myyty yli 60 miljoonaa, joista Final Fantasyjen osuus on reilut 26 miljoonaa. Pelintekemisen lisäksi Square hallitsee myös markkinoinnin. Toki laatua on helppo markkinoida, mutta koskaan ei voi olla varma laadukkaankaan pelin hyvästä myynnistä.
Suurimmat markkinointisatsauksensa Square tähtää Japanin ja Yhdysvaltain markkinoille. Näillä päämarkkina-alueilla on ilmestynyt huomattavasti enemmän pelejä ja vaikka Square avasikin vähän aikaa sitten konttorinsa Englantiin, jää osa peleistä tulevaisuudessakin kääntymättä valtamerien tällä puolen.
Syitä tähän Euroopan sorsintaan pelitalo on antanut milloin mitäkin, kuten työläs PAL-käännösprosessi tai Euroopan kielten runsaus. Muut suuret japanilaiset pelitalot, esimerkiksi Konami, Capcom ja Namco, ovat alusta asti kääntäneet lähes kaikki pelinsä Eurooppaan, joten Squaresoftin Euroopan politiikka mietityttää.
Tärkeimmistä Squaresoft-nimikkeistä, jotka ovat näillä näkymin jäämässä ikuisiksi ajoiksi käännöslimboon mainittakoon rooliseikkailut Xenogears, Chrono Chross ja Parasite Eve. Näistä varsinkin jälkimmäisen kääntämättä jättäminen ihmetyttää, sillä Yhdysvalloissa ja Japanissa peli oli toissa vuonna yksi parhaiten myyneistä Squaresoft-nimikkeistä. Kummallisuuden viimeistelee se, että Parasite Eve II ilmestyy myös Euroopassa. Kahden muun pelin puute enemmänkin ärsyttää, sillä kyseessä on kaksi pelitalon ehdottomaan kärkituotantoon kuuluvaa peliä.
Valoisa tulevaisuus
Myös tulevaisuudessa Square pysyttelee Sonyn kyydissä ja keskittyy tekemään pelejä PlayStation 2:lle, mikä on varmasti kannattava ratkaisu kummallekin osapuolelle. Pohjautuuhan Squaren tämänhetkinen kukoistus paljolti PlayStationin maailmanvalloitukseen, eikä toisaalta PlayStationinkaan menestykselle ole ollut haitaksi Final Fantasyjen miljoonamyynti.
Jo vanhan harmaan PlayStationin aikana kehittynyt linja pelien suhteen pätee myös uudessa mustassa PlayStationissa, eikä Squaresoft keskity tekemään sille vain roolipelejä. Japanissa se on jo julkaissut uudelle konsolille Driving Emotion Type-S -autopelin sekä All-Star Pro Wrestling -vapaapainin. Tämän vuoden puolella ilmestyy myös Bouncer-mätkintäseikkailu sekä Gekikuukan Professional Baseball.
Yksi Squaresoftin tärkeä tulevaisuuden projekti on PlayOnline-nettipalvelu. Palvelu mahdollistaa reaaliaikaisen nettikeskustelun, sarjakuvien ja manga-taiteen imuroinnin sekä sähköpostipalvelun. Sen kautta voi tulevaisuudessa myös pelata verkossa Squaresoftin pelejä sekä imuroida niihin lisähahmoja ja lisäosia samaan tapaan kuin PC-peleissä. Näistä nettipeleistä kiinnostavin lienee ensi vuonna julkaistava Final Fantasy XI, joka on tarkoitettu ainoastaan verkossa pelattavaksi.
Toinen suuri projekti on Squaren ja Columbia Picturesin tuottama Final Fantasy -elokuva. Elokuva tehdään kokonaan tietokonegrafiikalla Squaren Honolulun studioilla. Vaikka pelileffoja on tehty ennenkin, Final Fantasy -elokuva voi olla se historian ensimmäinen oikeasti hyvä videopelin nimellä ratsastava elokuva.
Kävi elokuvalle tai uudelle PlayStationille miten tahansa, varmaa kuitenkin on, että Squaresoft on noussut pelihuipulle jäädäkseen ja videopelien kehityksen etunenässä nähdään vielä pitkään Squaresoftin pettävän yksinkertainen logo.
