Keski-Maa kestää

Sormuksen saattue -elokuvan julkaisu parin viikon kuluttua aiheuttaa melkoisen mediamylläkän ja Sormusten Herra -aiheisia oheistuotteita riittää. Lautapelilisenssin sai Warhammer-peleistään tunnettu Games Workshop.

Hintaansa nähden Sormuksen saattueen pelilaatikko sisältöineen on riittävä, muttei runsas. Näin iso ja komea laatikko edellyttäisi runsaampaa sisältöä.

Laatikossa on viisi rankaa muovifiguureja (48 hahmoa + raunioita), niiden alustat, sääntökirja ja nopat. Sinisävyinen, englanninkielinen sääntökirja on tyylikkään näköinen ja kauttaaltaan värikuvitettu. Perussäännöistä on suomenkielinen tiivistelmä erillisellä paperilla. Mukana on kymmeniä otoksia filmistä. Varsinaisten sääntöjen lisäksi kirjassa on kahdeksan valmista skenaariota sekä asiantunteva osuus figuuriharrastuksesta maalaus- ja maastonteko-ohjeineen.

Muoviukkoja on kolmea laatua: haltioita, Gondorin sotilaita ja Morian örkkejä. Citadelin figuureiksi melko hennonoloiset hahmot ovat siististi viimeisteltyjä, eivätkä vaadi liimaa kuin kilpiin ja alustoihin. Nopat ovat tylsän tavalliset valkoiset.

Varmalla pohjalla

Fellowship of the Ringin sääntöjen pääarkkitehti on Rick Priestley, joka on ollut vahvasti mukana myös muissa Games Workshopin menestyspeleissä. Sormusten herra on tarkoitettu massatuotteeksi, jota mahdollisimman moni pystyy pelaamaan. Tässä Priestley esikuntineen on onnistunut kiitettävästi. Pelissä on selvät ja johdonmukaiset säännöt, jonka perusteet oppii puolessa tunnissa. Sillä aikaa kaveri voi keskittyä hahmojen liimaamiseen.

Pelissä liikutaan enemmänkin yksilö- kuin joukkotasolla, vaikka suuriakin taisteluita voidaan pelata. Jännitystä peliin tuo sen vaihteleva aloitesysteemi. Vain ensimmäisellä vuorolla aloittava osapuoli (yleensä hyvät) on määritelty. Sen jälkeen jokaisen vuoron alussa arvotaan nopanheitolla kumpi osapuoli toimii ensin. Toimiva puoli saa ensin liikkua kaikilla hahmoillaan, vasta sitten on vastustajan vuoro liikkua. Toiminnaltaan yksinkertainen ja selvä aloiteidea tuo yllätyksellisyyttä.

Jos figuurin siirtää kontaktiin vihollisen kanssa, seuraa lähitaistelu. Liikkumisen jälkeen aloitteen saanut voi ampua, jonka jälkeen on toisen vuoro. Kun mahdolliset osumiset vaurioineen on selvitetty, käydään lähitaisteluun. Haavoittuminen ratkaistaan vertaamalla hyökkääjän strength- ja puolustajan defense-arvoja selvästä taulukosta.

Lähitaistelussa laatu korvaa osittain määrän, mutta suurta örkkiylivoimaa vastaan on vaikea kovankaan soturin pärjätä.

Lukuisissa 10-20 figuurin koepeleissä totesimme homman toimivan yllättävän hyvin. Eräässäkin taistelussa aluksi selvältä näyttänyt vapaiden kansojen voitto hiipui hurmeiseen ruohikkoon hiisien kerätessä rohkeutensa. Ensin örkkejä komeasti niittäneet Gondorin sotilaat kokivat pahan yllätyksen ja menettivät sen seurauksena henkensä. Muutamat jäljelle jääneet örkit ryhdistäytyivät nopan auttamana ja onnistuivat teurastamaan viimeiset haltiajousimiehet pelottavalla tehokkuudella.

Kokonaisuutena säännöt ovat tällaiseen peliin hyvin sopivat. Liikaa pilkunviilausta ei ole ja peli on tunnelmaan sopivan kiihkeää. Tarpeellisen määrän sääntöjä oppii parin ensimmäisen pelin aikana, kunhan jonkinmoiset perusteet ovat selvillä.

Sankarit kehiin

Mukana tulevat joukot ovat "tavallisia" sotilaita. Sormuksen saattue on saatavana erillisenä pakkauksena, jossa on yhdeksän sankareita esittävää metallifiguuria: Gandalf, Aragorn, Boromir, Gimli, Legolas, Frodo, Sam, Merry ja Pippin. Sankarit ovat siististi tehtyjä ja kiitettävän ei-GW-oloisia. Hahmopakkauksesta tulee varmasti suosittu muidenkin Tolkien-harrastajien kuin pelaajien keskuudessa.

Sankarihahmoilla on omat vahvuutensa eivätkä ne ole niin haavoittuvia kuin tavalliset rivimiehet. Jokaisella nimetyllä hahmolla on erikoiskykynsä lisäksi erilaisia kohtalopisteitä, joita käyttämällä pystyy selviämään pahastakin paikasta. Oikein käytettynä nämä Might-, Will- ja Fate-pisteet ovat merkittävä tekijä. Myös pahisten puolella on vahvoja "sankareita" alkaen örkkikapteeneista ja sormusaaveista Sarumaniin asti.

Ei se tähän lopu

Koska kyseessä on Games Workshop, ei Sormusten Herra -aihe pääty yhteen peliin ja hahmopakkaukseen. Lisää on tulossa, niin muovisina kuin metallisinakin. Elokuvan jokaisesta merkittävästä taistelusta tulee oma laatikkonsa, joista ensimmäisenä Hyökkäys Viimapäällä (Attack at Weathertop).

Lisäksi merkittävistä tarinan sekä Keski-Maan historian hahmoista on luvassa figuureja: Elrond, Galadriel, Saruman, Sormusaaveet, Kääpiökuningas, Isildur ja niin edelleen. Elokuvan seuraavan osan myötä tulee markkinoille uusi peruspakkaus uusine sääntöineen ja figuureineen.

Jokainen filmin sankaria esittävä figuuri muuten tarkastutettiin kyseistä hahmoa esittävällä näyttelijällä. Muut kelpasivat, mutta Liv Tyler ei pitänyt Arwenista, josta ei siis huonoimmassa tapauksessa tule lainkaan figuuria. Kiitos vaan! Balrog turhamaiset akat syököön!

Figuuritaistelupeli?

Figuuri- (tai miniatyyri-) taistelupelissä pelaajat ovat komentajia, joiden alaisuudessa on erilaisia miniatyyrien esittämiä joukkoja ja armeijoita. Heidän tavoitteenaan on operoida joukoillaan tarkkojen sääntöjen mukaan mahdollisimman menestyksekkäästi taistelumaastoksi muutetulla pelipöydällä.

Mukana pelissä on noppien antamaa satunnaisuutta, mutta pitkässä pelissä todennäköisyydet vaikuttavat sen verran, että oikealla taktikoinnilla ja suunnittelulla on huomattava merkitys pelin lopputulokseen.

Armeijakoko on yleensä pelaajien päätettävissä. Kahakkaa voidaan kokeilla jo kymmenen miehen joukoilla, mutta rahanpuutetta lukuunottamatta mikään ei estä kokoamasta vaikka 500 miehen armeijoita.

Pelaaminen laajenee helposti totaaliseksi harrastukseksi, jossa figuurien kokoamisen ja maalaamisen lisäksi rakennetaan upeita maastoja ja rakennelmia erilaisia taistelukenttiä varten. Figuuripelaaminen antaa mielikuvitusrikkaalle harrastajalle rajattomat mahdollisuudet oman pelimaailman rakentamiseksi.

Lisää aiheesta