Vastaan heti kärkeen PS2-kansaa polttavaan kysymykseen, onko Killzone Halon hakkaaja. Ei ole.

Helgan-planeetan siirtokunnissa kuohuu. Karismaattinen Scolar Visari käyttää hyväkseen kansan tyytymättömyyttä ja kokoaa massat yhden lipun alle. Visaria vastustavat toisinajattelijat kohtaavat verisen lopun. ISA (International Strategic Alliance) -keskushallinnon alainen Vecta-planeetta saa tuta ensimmäisenä helghast-armeijan sokean raivon, ja epäonnekseen pelaaja seisoo ISA-armeijan riveissä pysäyttämässä fasistiarmeijaa.

Killzonen maailma ja tarina ovat harvinaisen kiinnostavia, mutta ikävä kyllä räiskinnän rakenne on kiusallisen perinteinen putkijuoksu. Ammuskelun lineaarisuus ei yleensä ole suuren haloon arvoinen synti, mutta Guerrillan vapautta rajoittavat keinot haiskahtavat. Jos ja kun vapaus viedään, se pitää tehdä uskottavasti.

Rakennusten, pihamaiden ja muiden alueiden avoimuus on pelkkää harhaa. Hyppytaidoton sankari karsinoidaan naurettavan matalilla aidoilla, kepeillä ja piikkilangoilla. Valtava risteysalue kierretään kaukaa, koska reipas ISA-solttu ei pääse polvenkorkuisen letkun yli. Kököt esteet nakertavat ikävästi teknisesti kunnianhimoisten ja karun kauniiden maisemien luomaa immersiota.

Tekijätiimin itsehillintä on pettänyt, sillä Killzonen grafiikkamoottori vie Mustan tornin äärirajoista yli. Killzonen visuaaliset kömmähdykset eivät ole vain kultasilmää häiritseviä seikkoja: malttini petti satunnaisesti häviävien ja pimeässä rumasti rakoilevien polygonien kohdalla, mutta Vectan katoilevat heinämättäät menevät viimeistään bugilistan puolelle.

Älyttömät jättiläiset

Mustiin panssareihin ja punaisena hohtaviin laseihin sonnustautuneet helghast-sotilaat noudattavat sotilaallisen tarkkoja taktiikoita. Teknodemonien näköiset scifinatsit käyttäytyvät riittävän nokkelasti ahtaissa tiloissa: miehet hyppäävät suojien taakse, vaihtavat tuliasemaa ja ampuvat kulmien takaa.

Hetken tarkkailu paljastaa, että kuviot toistuvat samanlaisina kerrasta toiseen. Jos aakeeta laakeeta on enemmän, helghastit könöttävät kiltisti omilla alueillaan. Viholliset seuraavat vain tiettyyn pisteeseen saakka, joten taktinen vetäytyminen ratkaisee ylivoiman aiheuttamat ongelmat. Dramaattiset rynnäköt ajoitetaan tarkan käsikirjoitukseen mukaan. Mikäli viikatemies iskee, seuraava rynnistys tapahtuu täysin samalla tavalla ja samassa paikassa. Tylsästi maahan liimatut tai näkymättömillä raiteilla rullaavat ajoneuvot korostavat iskujen kaavamaisuutta.

Kuolemaa kylvetään tuliaseilla, raketeilla ja pommeilla. Useimmissa aseissa on kaksi erilaista tulitustoimintoa, esimerkiksi tarkat ISA-rynkyt viskovat kranaatteja ja helghast-kivääreillä roiskitaan tehokkaita hauliryppäitä. Rynkkyyn liitetty haulikko tappaa lähituntumassa kertalaakista, mutta jokainen ammus ladataan erikseen, joten hudit ovat kohtalokkaita. Kiikarikiväärin tähtäin liikkuu kiikkerästi, mutta hellävarainen sihtaus sopii tarkkuutta vaativan aseen luonteeseen.

Pienistä naarmuista parannutaan halomaisesti nurkan takana kykkimällä. Jos kipeää tulee enemmän kuin neljännes energiamittarin maksimista, kaikki puhti ei enää palaa takaisin. Maltillinen tulta, suojaan, parannus, tulta -kuvio kääntää useimmat taistelut ISA:n eduksi.

Helghastit ampuvat kiitettävän tarkasti, sillä ristituleen jäänyt sankari päätyy taatusti ruumissäkkiin. Kranaatinheittimiä heiluttelevat eliittikommandot ovat jo ärsyttävän osaavia vekkuleita. Kranut kopsahtavat syliin kukkuloiden takaa eikä sumu haittaa tähtäystä lainkaan.

kuoron huutajat

Viholliset eivät arvosta hiljaista sissitoimintaa. Helghastien upseerit karjuvat komentoja kurkku suorana ja hyökkäyksiä siivitetään rääkymällä. Sotilaat säestävät lataamista ja muita toimenpiteitä tunnollisilla ilmoituksilla, joten tilanteiden arviointi ei jää arvailujen varaan. Jos puskasta särähtää vihollisen frag out -huuto, ISA-miehet siirtyvät joko parempaan suojaan tai kranaatin lennättäminä autuaammille metsästysmaille.

Myös sankarikapteeni Templarin mukana roikkuu kolme innokkaasti lässyttävää ISA-sotilasta. Kamut höpöttävät liikaa sanavaraston kapeuteen nähden. Ännännen kerran tokaistut "keep quiet" tai "check your ammo" -heitot tylsistyttävät. Templarin tiukkaa tiimiä laajennetaan ensin salamurhaaja Lugerilla ja hetken päästä remmiin astuu minitykillä runnova Rambo-Rico. Taistelukentältä pelastetusta vakoojasta saadaan ryhmän neljäs jäsen.

Muutaman kentän mittaisia kokonaisuuksia saa ratkoa millä tahansa nelikon jäsenellä. Koneen komentamat ja aktiivista sankaria seuraavat kaverit antavat tilaisuuden tullen kevyttä tulitukea. Kiinnostavasti kenttiä voi läpäistä hieman eri tapaan hahmosta riippuen, mutta jyrätyyli toimii joka jannulla.

Tekoälytoverit ampuvat lähinnä tunnelmaa luodakseen, osuminen on toisarvoista. Taisteluiden fiilis rapisee porukan toilailujen takia, sillä kaverit toikkaroivat surkuhupaisan usein keskellä luotimyrskyä. Ympäriltä kaatuvat rivimiehet olisivat kertaluokkaa uskottavampia seuralaisia, sillä helghastit tuntuvat munattomilta pelleiltä kuolemattomien ISA-kaverien takia.

Tappomatsi-, valtaus- ja lipunryöstö-tyyppisiin nettimoninpeleihin voi osallistua kuusitoista pelaajaa. Erilaisia kenttiä on matsimuodosta riippuen vain muutamia, mutta ne soveltuvat hyvin moninpeliin, sillä areenoilla on riittävästi korkeuseroja, piilo- ja tähystyspaikkoja. Arvosteluversio ei toiminut netissä, joten moninpeli jäi bottien kansoittamien harjoituskahakoiden varaan.

Killzone on peruspätevä räiskintä, mutta Haloa tai sen loisteliasta jatko-osaa se ei päihitä. Ei alkuunkaan. Atarin mainio Transformers pääsee huomattavasti lähemmäs haloisaa tunnelmaa. Killzonen tuotantoarvot ovat huippuluokkaa, ja varsinkin helghast-soturit ovat komeaa katseltavaa. Kokonaisuus on viihdyttävä, mutta ei millään saralla poikkeuksellinen räiskintäkokemus.