Knockout Kings 2001 (PS2) – Luuvitosella lasileukaan

Ammattinyrkkeily ei Suomessa ole kovin suosittu laji, mutta maailman kuuluisimmat nyrkkeilijät tunnetaan ainakin nimeltä. EA Sportsin nyrkkeilypelin jatko-osassa pääset lyömään luuvitosen vaikka Muhammed Alin leukaan.

Knockout Kings 2001:n merkittävin uudistus on neljä naisnyrkkeilijää. Muuten nyrkkisankarilista on entisellään: mukana ovat nykypäivän kovimmat nimet Evander Holyfield, Lennox Lewis ja lisäksi menneiden aikojen legendoja, kuten Muhammed Ali ja Rocky Marciano.

Nyrkkeilijät ovat elävän näköisiä ja muistuttavat läheisesti esikuviaan. Liikkeet ovat sulavia, iskusarjat paukkuvat jouhevasti ja pieniä yksityiskohtia on paljon.

Tyrmäysanimaatio on mellevä: ratkaisevan iskun saatuaan ottelijaparan silmät pyörivät hetken aikaa kuin Esson mittarit. Veri roiskahtaa näyttävästi osumien myötä, ja ottelijoiden kasvoille ilmestyy mustelmia ja ruhjeita.

Ei uutta auringon alla

Otteluvaihtoehtoja myöten lähes kaikki muu on jo kertaalleen nähtyä. Kaksinpeli onnistuu näytösotteluissa ja ratkiriemukkaassa Slugfestissa, jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Yksinpeliä ajatellen mielekkäin vaihtoehto on uramoodi, jossa itse luodulla nyrkkeilijällä noustaan ranking-listan pohjalta huipulle haastamalla paremmin sijoittuneita.

Nyrkkeilijän luomisessa täytyy käyttää järkeä: mikä koossa ja voimassa voitetaan, se nopeudessa hävitään. Toisaalta turhan ruipelo nyrkkipukari on alttiimpi pyllähtämään nurin jo muutaman iskun jälkeen kuin sata kiloa painavampi köriläs. Myös taitopisteiden jakelemisessa kannattaa olla tarkkana. Nopeus ja voima ovat ottelijalle tärkeitä ominaisuuksia, mutta heikko kestävyys voi koitua kohtaloksi jo alkumetreillä.

Nyrkkeilijänsä taitoja voi ottelujen välillä hioa salilla. Mitä paremmin harjoitukset sujuvat, sitä enemmän nyrkkeilijä saa taitopisteitä, joita voi vapaasti lisätä haluamiinsa ominaisuuksiin. Harjoituksissa hiotaan pääasiassa lyöntejä ja niiden torjumista. Vaikka harjoitukset toistuvat kerta toisensa jälkeen samanlaisina, niitä jaksaa tahkota kyllästymättä yllättävän pitkään. Lyöntejä, niiden yhdistelmiä ja erilaisia sarjoja on riittämiin, eikä niitä opi yhdellä kertaa.

Kontrollit ovat melko monimutkaiset, sillä ohjaimen kaikki napit ovat käytössä ja joissakin lyönneissä joutuu painamaan samanaikaisesti jopa kolmea namiskaa. Suorat, jabit, koukut ja hookit ovat tietysti mukana ja lyönnit voi kohdistaa joko päähän tai vartaloon. Automaattisia comboja on kahdeksan ja lisäksi omia sarjoja voi luoda melko vapaasti yhdistelemällä eri lyöntejä.

Vilunkipeliä

Ruudun yläreunassa näkyviä vahinko- ja kestävyysmittareita on syytä pitää silmällä. Väsyneen nyrkkeilijän iskut käyvät hitaiksi ja voimattomiksi. Pelkän peruuttelemisen ja suoranaisen karkuun juoksemisen lisäksi tilanteen voi rauhoittaa työntämällä vastustajaa kauemmaksi tai sitomalla tätä. Mikäli lailliset iskut eivät mene perille, vastustajan kestävyyttä voi heikentää vaikkapa tinttaamalla kaveria vyön alle tai munuaisiin.

Nyrkkeilijät eivät ilahduttavasti ole samasta puusta veistettyjä, sillä jokainen nyrkkeilee eri tyylillä. Osa hahmoista jopa noudattelee esikuvansa elkeitä. Esimerkiksi Muhammed Ali tanssii kehässä kuin perhonen ja pistää arvaamattomasti kuin ampiainen. Nyrkkeilijät osaavat myös taktikoida: tappiolle joutuessaan tekoälyn ohjaama ottelija vetäytyy kuoreensa tai sitoo hanakasti. Yliotteen saanut pukari puolestaan käy pelaajan päälle kuin yleinen syyttäjä.

Uudistuksia on enemmän kehän ulkopuolella kuin itse ottelutapahtumassa. Fantasy Fights -moodissa voi pelata otteluita, joita ei todellisuudessa koskaan käyty.

Ottelutunnelmaan pääsemistä helpottavat otteet lehdistötilaisuudesta, jossa nyrkkeilijät kehuvat itseään ja uhkailevat vastustajaansa. Jokaisesta nyrkkeilijästä on oleellinen statistiikka ottelutilastoineen ja erikoislyönteineen. Lisäksi voi lukea yksityiskohtaisen selostuksen kunkin ottelijan uran eri vaiheista. Tämän luulisi saavan ainakin nyrkkeilyfanaatikot takomaan hanskojaan yhteen.

Rutina alkaa

Vaikeustasoja on kolme, joista helpoin ei ole aluksi liian helppo, mutta vaikein on turhan heppoinen. Vaikeustason vaihtuminen ilmenee pääosin tekoälyn ohjaaman ottelijan hyökkäysaktiivisuudessa. Mitä vaikeampi taso, sitä hanakammin vastustaja puskee kimppuun. Hyökkäys ei kuitenkaan ole paras puolustus, sillä samalla kun tekoäly hyökkää, se avaa suojauksensa ja antaa mahdollisuuden takoa parikin tehokasta sarjaa suoraan leukaperiin.

Uramoodia olisi voitu hioa realistisempaan suuntaan. Pelaajan kehityksen kannalta on aivan sama, miten ottelut sujuvat, sillä jokaisen matsin välillä voi käydä punttisalilla takomassa lisää ruista ranteeseen ja nousta jälleen kehään. Aikaa myöten nyrkkeilijän kaikki arvot voivat nousta äärilukemiin, johon ei yllä yksikään oikeista hanskaajista.

Realistisempaa olisi, mikäli nyrkkeilijän kehitykseen vaikuttaisi myös se, miten ottelut sujuvat. Reilu voitto lykkäisi arvoja roimasti ylöspäin, kun taas kunnon selkäsauna toisi ne viuhuen pohjalukemiin. Kun peliä ei muutenkaan ole vaikeudella pilattu, on kummallista, ettei moista asiaa ole otettu huomioon.

Ottelutunnelmassa on vielä paljon parantamisen varaa. Yleisö näyttää siedettävältä, mutta brittiselostajien kommentit ovat turhan yksitoikkoisia, eikä miehiä tunnu selostaminen liiemmin innostavan. Pelin luonteeseen olisikin sopinut paremmin amerikkalaisselostajakaksikko hurjine hehkutuksineen ja liioitteluineen. Nyt tunnelma jää hivenen valjuksi.

Kaikesta rutinasta huolimatta Knockout Kings on erinomainen ja ennen kaikkea näyttävä nyrkkeilypeli, joka etenkin kaksinpelinä maistuu maukkaalta.

85