Nyrkkeily on hauskaa, mutta vaarallista urheilua. Orastava jännetupin tulehdus lähes romutti peliarvostelijan maailmanmestaruushaaveet Lennox Lewisiä vastaan viimeisessä ja ratkaisevassa erässä.
Knockout Kings 2001 jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla polulla. Nyrkki heiluu ja hiki lentää kaaressa kun maailman kovimmat nyrkkeilijät ottavat toisistaan mittaa. Muhammad Ali, aikansa suuri nyrkkeilylegenda on vain yksi lukuisista pelin hahmoista. Suuruuksista jää kaipaamaan ainoastaan Mike Tysonia, jolla on kokonaan oma nimikkopelinsä.
Mutta ketäpä kiinnostaisi nyrkkeillä jonkun toisen pöksyissä, kun voi nekkailla omana itsenään? Uramoodissa luodaan oma hahmo, jonka paino ratkaisee missä sarjassa nyrkkeillään. Säätää voi lähes kaikkea kasvonpiirteistä aina vaatetuksen väriin. Roolipeleistä tutulla systeemillä tietty määrä pisteitä jaetaan halutuille ominaisuuksille kuten voima, nopeus ja kestävyys ja niin edelleen.
Tuutista pullahtaa lähes kokematon nyrkkeilijä, joka kannattaa taluttaa välittömästi salille. Nyrkkeilysäkki- tai harjoitusvastustajasession jälkeen ummikko on valmis kehään. Kipuaminen rankinglistan alimmasta sarakkeesta hoituu haastamalla joku pykälää tai kahta ylempänä oleva karju. Nokkapokan jälkeen painutaan taas harjoittelemaan ja kehittämään hahmoa valmentajan opastuksella.
Systeemi on mainio. Kuin varkain pelaaja oppii tärkeimmät lyönnit ja suojaustekniikat. Huitominen alkaa pikku hiljaa muistuttaa oikeaa nyrkkeilyä ja liikkeet lähtevät suoraan selkäytimestä. Kontrollit ovat selkeät, vaikka padin jokainen nappi on käytössä. Ristikolla hoidetaan jalkatyö kun taas jabit, koukut, oikeat ja vasemmat suorat tykitetään toiminto- ja olkapäänapeista joko päähän tai vartaloon. Kuuttatoista perusliikettä voi yhdistellä erilaisiksi iskusarjoiksi, mikä lisää liikevalikoimaa mukavasti.
Väsytystaktiikkaa
Ukon tömähdettyä kanveesiin toipuminen riippuu vikkelistä sormista. Vimmatusti X-näppäintä näpyttämällä hahmon voi saada nousemaan ylös ennen kuin tuomari pääsee laskussaan kymmeneen. Rajun nakutussession tarkoitus lienee viedä voimat näpeistä, jotta luvunlaskua kuunnellut ei jaksaisi nyrkkeillä täysipainoisesti.
Otteluissa noudatetaan oikeita sääntöjä. Jos tyrmäystä ei tule, voittaja ratkaistaan tuomariäänin. Kolme kanveesissa käyntiä saman erän aikana lasketaan tekniseksi tyrmäykseksi, vaikka kaveri ei makaamaan jäisikään. Häviöllä ollessaan voi turvautua tönimiseen tai vastustajan halailuun. Vyön alle tai kyynärpäällä iskeminen onnistuu helposti, mutta jos tuomari yllättää virheestä kolmasti, diskaus tapahtuu armotta.
Yläruudussa olevat palkit kertovat sekä nyrkkeilijän iskunkestävyydestä että lyöntien tehosta. Pelkästä hakkausnapin jyystämisestä ei ole mitään iloa. Ilmaa huitova nyrkinheiluttaja on hetken päästä vastustajalle helppo pala. Menestyksekkäämpi taktiikka on lyödä harvakseltaan perille meneviä iskuja sekä liikkua paljon suojausta unohtamatta.
Pelin vaikeustason voi säätää mieleisekseen. Alussa matsit ovat helpohkoja muutaman erän rytinöitä. Meno muuttuu haastavammaksi kun sijoitus ranking-listalla on kymmenen paremmalla puolella. Jos nyrkkeilijä saa pahasti turpaan, manageri ehdottaa yleensä lämmittelymatsia otteluvireen takaisin saamiseksi.
Kyllä tytötkin osaavat
Vaikka nyrkkeily mielletäänkin miehiseksi urheiluksi, tasa-arvon nimissä myös naiset ovat alkaneet muksia toisiaan. Knockout Kingsin 62 nyrkkeilijän joukossa on kahdeksan naista. Feminiinien iskut eivät ole yhtä musertavia kuin miesten, mutta nopeutta ja ketteryyttä löytyy sitäkin enemmän. Jostain syystä uramoodista on jätetty naisnyrkkeilijän luontimahdollisuus kokonaan pois.
Näytösottelun voi pelata haluamillaan nyrkkeilijöillä, jonka lisäksi valittavana on muutama mielenkiintoinen fantasiamatsi. Rocky Marciano ei urallaan hävinnyt yhtään ottelua, mutta miten olisi käynyt, jos kehässä olisi ollut Muhammad Ali? Tai olisiko 50-luvun Sugar Ray Robinsonista ollut vastusta 70-luvun Sugar Ray Leonardille? Kovia kavereita molemmat.
Jos nyrkkeilysimulaatio tuntuu liian tekniseltä ja hidastempoiselta, valikosta löytyy myös arcademainen slugfest. Siinä ei hienostella turhia, vaan vastustajaa hakataan sumeilematta. Valoefektit ja näyttävät voltit tyrmäyksissä kosiskelevat perinteisten mätkintäpelien ystäviä. Kun koneeseen liittää kiinni toisen ohjaimen, mättöjuhlan parissa viihtyy mainiosti isompikin porukka.
Taistelua pahvikulisseissa
Jo pelin edellinen osa oli hieno, mutta pikseleitä on viilattu entisestään ja jälki on todella vakuuttavaa. Hahmot ovat tunnistettavissa ja jokaisella on oma selkeä tappelutyylinsä. Liikesarjat on animoitu hyvin, vaikka pientä nykimistä on paikoitellen havaittavissa. Kapulakin tärisee kädessä iskujen tahtiin, ehkä vähän liikaakin haitaten keskittymistä.
Peliareenat ovat jääneet vähemmälle huomiolle eivätkä pahvikuvia muistuttavat katsojat juurikaan lisää tunnelmaa. Kamerakulmia on muutama, mutta oletuksena oleva sivunäkymä on paras. Nekkailijan silmin tapahtumia ei pääse katsomaan, mutta pikauusintoja voi pyöritellä lähes joka kulmasta eteen ja taakse.
Varsinaisen matsin aikana poppia ei tarvitse kuunnella. Tunnelmaa pitävät yllä mukavat muksahdukset ja mätkähdykset nekkailijoiden kurittaessa toisiaan. Höpinöitä on paljon ja niistä vastaavat nyrkkeilyn selostajalegendat kuten Al Bernstein ja Teddy Atlas. Tuomareina huseeraa myös joukko tunnettuja nimiä.
Knockout Kings 2001:sta on vaikea keksiä isompia vikoja. Uramoodi on mainio, mutta ohjattua harjoittelua olisi ollut kiva harrastaa, koska tahansa eikä vain kertaalleen otteluiden välissä. Tällä kertaa mukana ei tuntunut olevan mitään yhden iskun kikkaa, jolla vastustajan olisi saanut aina kanveesiin. Muuten peli ei kovin radikaalisti edeltäjästään eroa.
Tärkein, eli pelattavuus on kohdallaan. Varsinkin kaksinpeli toimii erinomaisesti. Knockout Kings 2001 sopii urheiluhullun pelihyllyyn kuin hanska käteen.
88
