Vuosituhannen vaihde saattaa jäädä historiaan PC-pelien kulta-aikana. Ei tarvitse olla mikään profeetta ennustaakseen meidän elävän uuden jääkauden partaalla.
Viime vuonna jouduimme lukemaan toinen toistaan masentavampia uutisia. Taudin etenemistä ja varsinkin sen hoitoa on itse kukin voinut seurata toistuvilla pelien kehitysprojektien lakkauttamisilla tai kokonaisten tiimien kenkimisellä. Esimakua saatiin alkuvuodesta kun Electronic Arts ja Origin yhteistuumin lopettivat jo lähes valmiin A-10-simulaattorinsa. Siihen asti kunniakkaasti simulaattoreita tehnyt Jane's karsittiin torsoksi lopettamalla useampi sen sisäinen tiimi. Jane's ei ole ilmoittanut tekevänsä mitään simulaattoreita USAF:n ja F/A-18:n jälkeen.
Ylivoimaisesti eniten kohua aiheuttanut tapaus oli Havaksen ilmoitus Babylon 5 -pelin lakkauttamisesta. Kaikki maailman B5-fanit nousivat takajaloilleen ja synnyttivät B5-pelin kehittelijöiden kanssa protestiliikkeen. Älämölössä unohtui, että Sierra/Havas lopetti kaikessa hiljaisuudessa kaikki simulaattoriprojektinsa ja käytännössä lakkautti niitä pitkään tehneen ja arvostetun Dynamixin.
Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä suru-uutisena MicroProsen ostanut lelujätti Hasbro antoi kenkää Falcon 4:n tiimille välittömästi sen jälkeen kun he olivat saaneet valmiiksi Falcon 4:n viimeiseksi jääneen 1.08-päivityksen. Falcon 4:n kehitystä johtanut Gilman Louie jätti hukkuvan laivan jo aikaisemmin ja siirtyi CIA:n leipiin. Falcon 4:n tekijöiden ydinryhmä osoitti kiitettävää työmoraalia kehittämällä vielä yhden epävirallisen päivityksen. Eräs ensimmäisistä Falconeista asti mukana ollut kaveri jatkoi teknisen tuen antamista kotona ilman palkkaa. Tällaisille ihmisille Hasbrolla oli varaa antaa kenkää. Samalla se tylysti ilmoitti lopettavansa "high-end simulaattorien" tekemisen. Mielenkiintoista nähdä millaisiksi Hasbro/MicroProsen tulevat Gunship 3, B-17 Flying Fortress 2 ja M1 Tank Platoon 3 vesittyvät.
MicroProsen kohtalo iski minuun katkerammin kuin vuoden muut pettymykset, koska juuri MicroProsen vanhat klassikot kuten Gunship, F-19 ja Tank Platoon aikoinaan imivät minut simulaattorien pariin. Kaikkine ongelmineenkin Falcon 4 oli sen kehityksen huipentuma. Peli, jonka kunnianhimoinen tavoite oli luoda oikea taistelukenttä. Vuoden kehittelyn jälkeen se vihdoin toimii, mutta pohjatyötä ei tulla koskaan käyttämään hyväksi, koska mitään lisälevyjä tai jatko-osia on peleihin hatkahtaneelta lelufirmalta turha odottaa.
Jokaisella peruutetulla projektilla on yksi yhteinen nimittäjä. Ne kaikki ovat pienten kohderyhmien pelejä. Simulaattorit ovat ilmiselvä riskiryhmä, mutta monta muuta pelityyppiä ollaan pikkuhiljaa hilaamassa helpompaan, oletetuille massoille sopivaan suuntaan.
Voiton maksimointia
Pelien julkaisussa pätee ikivanha 10/90-sääntö. Toisin sanoen, kymmenen prosenttia peleistä tuottaa voittoa ja niillä rahoitetaan ne yhdeksänkymmentä prosenttia peleistä jotka tuottavat tappiota. Suuressa viisaudessaan pelitalojen rahamiehet ovat ilmeisesti pähkäilleet, että tulee enemmän rahaa kun tehdään sata prosenttia kymmenen prosentin pelejä. He unohtavat kuitenkin sen, että niitä kymmentä prosenttia ostavat satunnaiset pelaajat, jotka eivät yhtäkkiä ala ostaa kymmentä kertaa enemmän samoja pelejä.
Sitä mukaa kun PC-pelien myynti hiipuu, ovat pleikkaripelit jatkuvasti nostaneet menekkiään. Samat neropatit ovat vetäneet siitä sen johtopäätöksen että tekemällä PC-peleistä samanlaisia kuin Pleikkarilla, ne käyvät myös paremmin kaupaksi. Ei ole ensimmäinen kerta kun olen joutunut kärsivällisesti kiristelemään hampaitani kun PR-henkilö esittelee innoissaan jälleen yhtä helppoa ajopeliä, joka ei eroa sadasta muusta muuta kuin erimuotoisilla autoilla. Koita siinä sitten näyttää innostuneelta.
Rahat pois tyhmiltä
Osaltaan syyllisiä ovat pelaajatkin. Sen sijaan että kokeilisivat edes kerran jotain uutta, useimmat ostavat saman pelin aina uudestaan. Mihin on kadonnut kokeilunhalu? Pelitalot laskevat nimittäin juuri sen varaan, että ihmiset haluavat sitä samaa kuin ennenkin. Joten miksi turhaan ottaa riskejä, kun eivät pelaajatkaan niitä ota?
Sitten on vielä piratismi, joka rehottaa pahemmin kuin koskaan. En väitä että tietyn tyyppisiä pelejä waretettaisiin enemmän kuin muita, mutta koska piratismi nappaa siivunsa kaikista peleistä, jää vain suurimmille massatuotteille riittävän suuret marginaalit. Marginaalipeleillä olisi enemmän mahdollisuuksia, jos pelejä ostettaisiin enemmän kuin waretetaan.
Toisinaan tulee mieleen, ettei kaiken syyn vierittäminen piraattien selkään ole sekään aivan oikein. Pelitalot nimittäin tuntuvat tekevän kaikkensa saadakseen näyttämään itsensä pelaajien pahimmilta vihollisilta. Ne julkaisevat pelinsä tietoisesti keskeneräisinä ja käyttävät maksavia asiakkaita betatestaajina. Eihän sillä ole mitään väliä, kun tyhmiltä on jo saatu rahat pois. Hyvänä esimerkkinä Ultima IX, jota tehtiin ensin viisi vuotta ja lopulta julkaistiin väkisin joulumarkkinoille, täysin tietoisina siitä ettei valtaosa pelaajista saa peliä kunnolla edes toimimaan. Electronic Artsin kunniaksi sanottakoon, että he sentään tajusivat vetää sen pois Euroopan markkinoilta odottamaan päivitystä.
Kovin moni ei suostu kahta kertaa huijatuksi, enkä ihmettelisi jos kerran rahansa keskeneräiseen paskaan tuhlannut seuraavalla kerralla valitseekin warez-version. Hänhän noudattaa aivan samaa pienimmän mahdollisen riskin politiikkaa kuin julkaisijatkin. Pelitalojen on turha moralisoida niin kauan kuin ne itse toimivat lyhytnäköisellä "rahat pois tyhmiltä" -periaatteella.
Toisaalta suurten pelitalojen yksisilmäisyys avaa mahdollisuuksia pienemmille julkaisijoille. Tietylle harkkore-porukalle suunnattua peliä ei tarvitse markkinoida niin valtavasti. Harrastajien parissa sana leviää tehokkaasti, joten peliäkään ei tarvitse myydä miljoonia kappaleita koska ei ole suurten julkaisijoiden massiivista organisaatiossa syömässä voittoja. Voisin kuvitella marginaalipelien tulevaisuuden olevan juuri pienissä, yhteen asiaan keskittyneissä pelitaloissa jotka tuntevat kohderyhmänsä.
Minulla ei ole sinänsä mitään Tiberian Suneja, Tomb Raidereita ja vastaavia vastaan niin kaun kun niille on tarjolla vaihtoehtoja. Sekin olisi vain hyvää jos pelejä ilmestyisi vähemmän, mutta laadukkaampina. Sitä sen sijaan en sulata että PC-pelaajia yritetään tunkea yhteen massamuottiin.
