Lasersotaa Megazonessa eli Kuka Ampui Päätoimittajan?

Megazone on Helsingin Itäkeskuksessa sijaitseva lasertaisteluhalli, jonka esikuvia löytyy maailman metropoleista useampia, pohjoismaista tosin vain yksi. Toimivin laserasein varustetut joukkueet saalistavat pisteitä pimeässä nurkkia ja notkelmia vilisevässä hallissa.

Ja nyt on siis Suomikin astunut laseraikaan. Kahdeksalle Pelit-lehteläiselle tarjoutui tilaisuus tunnin ajan leikkiä sotaa sellaisilla leluilla, joiden rinnalla takavuosien laserpyssyt a la Lazer Tag kalpenevat.

Me terminaattorit

"Give me a plasmalaser of the 64 milliwatt range". Pelaaja saa futuristisen näköisen haarniskan, jossa on osuman haistavat sensorit rinnassa, selässä, olkapäissä ja aseessa. Osuma selkään tai rintaan aiheuttaa pelaajan sammumisen 10 sekunniksi, ase tai olkapää sammuttaa aseen viideksi sekunniksi, mutta pelaaja on pisteenarvoista riistaa. Kolme osumaa peräjälkeen aseeseen tai olkapäähän sammuttaa myös 10 sekunniksi. Lisäksi jokainen voi kerran tuhota viholl..vastus..erivärisen kanssapelaajan tukikohdan.

Ja tietysti asuun kuuluu vähän kolhon näköinen laserpistooli. Mikä parasta: aseesta todella lähtee näkyvä punainen lasersäde! Itse asiassa aseesta lähtee kaksi sädettä: näkyvä laser tähtäyksen ja visuaalisen efektin vuoksi ja infrapunasäde, johon sensorit reagoivat.

Kollaa kestää

Kymmenien taistelujen arpinen veteraani Ossi pitää märkäkorville taktiikkaluentoa, "kun olen, meinaan, ennenkin ollut". Megazonen toimitsijat onneksi herättävät kommandojoukot ja ohjaavat meidät kiskojen alle käyntiinpistämistä varten.

"Energize!" Kahdenkymmenen sekunnin jälkeen kytkeytyy taisteluvarustus päälle, joten sekä vihreät että punaiset viuhahtavat suojiin. Hyvin pian ensimmäiset punaiset säteet jo halkovat savua ja pimeyttä, ja muutama reipas kirosana tahdittaa jymisevää teknotaustamusiikkia.

Ensimmäinen 20 minuuttia soditaan loppumattomilla ammuksilla ja -elämillä. Tunnelma on lievästi sekava. Sala-ampujat poimivat varomattomia taistelijoita, jotkut ampuvat omia ja toimitsijoita, paikasta toiseen säntäillään, väijytetään ja annetaan palaa. Puitteet ovat erinomaiset: Megazonen 700 neliömetrin sotatoimialue on täynnä irtoseiniä, rengaspinoja, reikiä seinässä ja on vieläpä pimeä, savun täyttämä sekä musiikkia tulvillaan. Halli on ehkä vielä vähän ahdas (700 neliötä), mutta laajenee lähitulevaisuudessa.

"Ei jäädä tuleen makaamaan!", kannustaa punainen Talasmaa kolmen vihollislaserin nalkkiin jäänyttä minua. Onnekas laukaus sammuttaa Kasvin, joskin ylivalon nopeudella kiitävä Ossi tekee minusta viiden sekunnin asevammaisen.

Sotiminen on fyysisesti vaativaa. Lihakset lallattaa ja maitohappo kirnuuntuu voiksi öljyten lihakset niin, että jalat alkavat nuljua alla. Elokuvafriikkien repliikkilainat muuttuvat hastalavistababyistä vinkuvaksi huohotukseksi (elokuvasta Juokse tai kuole).

Mopoja kun olemme, minkäännäköistä järkevää taktiikkaa ei noudateta. Vihollisen tukikohdan "räjäyttäminen" unohtuu suurimmalta osalta lasersotureita.

Maailman pisin 20-minuuttinen päättyy aikanaan, ja oudon väsyneen ja märän näköinen joukkio konttaa pikku tauolle.

Seuraava erä tuo säännönmuutoksen: jokaisessa aseessa on vain kolmekymmentä laukausta, jonka jälkeen se on käytävä lataamassa jommassa kummassa alueen päässä sijaitsevista latauspaikoista (joita täytyy käyttää vuorotellen). Mopoja kun olemme, loppumattomat elämät päätetään pitää.

Nyt ammuskelun tempo laskee vähän ja onpa sekasortoisessa menossa näkyvissä jo jonkinnäköistä taktikoinnin poikastakin. Vihollistukikohtiakin muistettiin käydä tuhoamassa. Suurin osa piti jälkimmäistä taistelumuotoa mielekkäämpänä.

Kun pöly laskeutuu...

Kunnon hi-tech-henkeen panssarit purkavat pistetilastonsa automaattisesti, kun taistelutantereelta poistutaan. Myöhemmin saamme henkilökohtaiset pistetilastomme, josta näkyy kuka ampui, ketä ja mihin. Ossi oli paras, Ossi onkin veteraani. (Minä olin toiseksi huonoin).

Tässä vaiheessa Megazone-tarinaa jokainen kunnon älykäs journalisti perinteisesti heittää jotain terävää sodan leikkimisestä samaan aikaan kun sota riehuu Bosniassa. Olisinpa minäkin älykäs. Minusta kun Megazone on harvinainen lintu: hauska ja mielekäs kuntourheilumuoto.

Toteutus

Visuaalisesti erittäin vaikuttava, äänipuoli koostuu elokuvarepliikeistä, kiroilusta, huohotuksesta, menevästä musiikkitaustasta ja aseen vingahduksista.

Kynnys

Juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut pitänee lapsellisena, sekä nuoremmat että vanhemmat ovat innosta sekaisin minuutissa.

Yhteenveto

Helvetin hauskaa. I'll be back!

Lisää aiheesta