Klassikon versioimisessa kolmiulotteiseksi on omat riskinsä. Clockwork Games ei halunnut uudesta Lemmings-seikkailusta pelkkää kuvallisen kikkailun temmellyskenttää yltiövaikeilla kontrolleilla kuorrutettuna, vaan pelattavan ja nautittavan puzzlepelin. Parin vuoden aherrus on tuottanut tulosta: ytimekkäästi nimetty Lemmings 3D on yksi vuoden parhaita ongelmanratkontoja.
Kolmesta ohjelmoijasta koostuva Clockwork Games päätti aikoinaan tehdä Cubewalkerin, 3D-puzzlepelin Amigalle. Eräässä Psygnosiksen tapaamisista joku keksi ehdottaa kolmiulotteisen Lemmings-pelin tekemistä. Clockwork Gamesin kaverit ilmaisivat oitis halukkuutensa ja pääsivät unelmatehtävän kimppuun: Cubewalker muuttui Lemmings 3D:ksi ja kohdekone Amigasta PC:ksi. (Sonyn ostettua Psygnosiksen oli luonnollista, että peli tehtäisiin samantien Sonyn uudelle Playstation-superkonsolille.)
Lemmingsin teema on entinen, tuttu ja turvallinen. Joukkio kohti tuhoaan marssivia sopuleja on ohjattava turvaan läpi vaarojen, yli kuilujen, ohi ansojen mitä viheliäisemmin sijoitettuun turvapaikkaan, tuohon myyttiseen "exitiin".
Tietylle sopulille voi antaa tietyn tehtävän ja oikean ominaisuuden valinta oikeassa paikassa vie ongelmanratkontaa eteenpäin. Kyvyt ovat pääosin tuttuja ihkaensimmäisestä Lemmingsistä. Kaivautua voi tosin tällä kertaa ainoastaan suoraan ylös ja sivulle. Uuden ulottuvuuden vuoksi uutena ominaisuutena on suunnanvaihto, jolla sopuli voi liikennepoliisin lailla luovia laumaansa oikeaan suuntaan.
Erikoisuutena tapahtumia voi seurata myös vapaavalintaisen sopulin näkövinkkelistä. Tämä ei ole pelkkä kuvallinen kikka, koska virtuulisopulinakin pelin kaikki kontrollit ovat käytettävissä. Joidenkin ongelmien ratkonta itse asiassa vaatii tämän hulvattoman hysteerisen ominaisuuden kekseliästä käyttöä.
Kynnyksen madaltamiseksi Lemmings 3D tarjoaa kaksikymmentä harjoittelupuzzlea. Ilman niidenkin tahkoamista ongelmanratkonta alkaa sujua pahemmin närästämättä. Fun-tason ensimmäiset kentät ovat nimittäin sopivan selkeitä ja konrollit tulevat niitä ratkoessa nopeasti tutuiksi. Kaikkiaan ongelmia on 80 neljään eri vaikeustasoiseen ryhmään kasattuna. Pelkkä hiirikin riittää kontrollivälineeksi, mutta sopivalla näppäimistön haromisella sopulien ohjailu sujuu huomattavasti helpommin.
Aikaisempien Lemmings-pelien nostattamaa kritiikkiä on kuunneltu. Haluamansa sopulin voi aktivoida jo ennen kriittistä hetkeä valmiustilaan ja oikeaan aikaan aktivoitu sillanrakennusominaisuus takaa, että sillanrakennus etenee taatusti oikeaan suuntaan. Mönkään mennyt ratkaisu jää muistiin ja uuden yrityksen ohjaksiin voi tarttua vasta kun ruututapahtumat ovat edenneet erhettä edeltävälle hetkelle (a la Killing Game Show _ ken muistaa?). Oikea koko ajan käytettävissä oleva tallennusmahdollisuus puuttuu edelleen. Tuskinpa sekään olisi peliä liikaa helpottanut.
Doom-Lemmings
Pelin grafiikka tuo toteutustyylinsä takia mieleen lukuisat 3D-räiskinnät Doom mukaan lukien, vaikka kuvallisesti Lemmings 3D onkin pääosin niitä valoisampi ja värikkäämpi. Kolmiulotteinen grafiikka on testikokoonpanolla riittävän nopeaa ja sujuvaa. Arvosteluversio ei tarjonnut tarkkuusgrafiikkaa (SVGA) komeita välikuvia lukuunottamatta, joten kokonaisvaikutelma jää väkisinkin ajoittain karkeaksi.
Edeltäjien hilpeän ilotulitusmaisen armageddon-efektin hiipuminen visuaalisesti tussuksi tuprahdukseksi on Lemmings 3D:n merkittävin pettymys. Aikaisemmin epäonnistuneen ongelmanratkonnan saattoi päättää vinhasti poksahteleviin sopuleihin, nyt käsi hakeutuu mieluummin esc-näppäimelle ja suoraan uuden yrityksen kimppuun.
Äänet ovat tutut ja turvalliset ja aina yhtä hyvin peliin sopivat. CD:ltä soiva musiikki on parhaimmillaan svengaavaa itämaissävytteistä ilottelua, pahimmillaan siljalinesoulia, mutta silti lemmingsmäistä tunnelmaa tukevaa. Clockwork Games kehuu musiikin toistuvan AWE32-äänikortin kautta CD-tasoisena.
Kolmiulotteinen sopulinpelastus on alkuihmettelyn jälkeen yllättävänkin maittavaa. Uusi ulottuvuus tuo ongelmiin kaivattua tuoreutta ja yllätyksiä on jaossa riittävästi. Lemmings 3D on yksi vuoden puzzlepeleistä, vaikkei ykkösosan aiheuttaman sopulinpelastushullutuksen kaltaista transsitilaa kehitykään _ onneksi!
92
