Minä haluaisin DS:lleni lisää seikkailupelejä. En kuitenkaan sellaisia kuin Lost in Blue, joka hyvistä ideoistaan huolimatta vie hermot.
Nuori mies Keith viettää ensimmäistä kertaa kesälomaansa yksin ilman muuta perhettä, mutta joutuu laivaonnettomuuteen ja päätyy autiolle saarelle. Viehättävä Skye on kokenut saman kohtalon. Keithin tehtävä on tutkia saari kauttaaltaan ja keksiä keino päästä takaisin sivistyksen pariin.
Autio saari on samanlainen perusidea kuin aarrekartta, joka idea toimii aina. Tarina on vallan mainio, sillä juoni vetää mukaansa ja henkilöiden kohtalosta välittää. Mutta Lost in Blue on vain puoliksi seikkailupeli. Toinen puoli on rasittavaa ja itseään toistavaa resurssien hallintaa. Ihan kuin Harvest Moonista olisi otettu vain huonot puolet.
Otetaan pieni esimerkki. On uusi aamu ja aika tutkia saaren kolkkia. Lähdet matkaan, mutta hengissä säilymisesi riippuu täysin siitä, löytyykö matkan varrelta ruokaa. Jos ei löydy, kuolet nälkään. Etukäteen asiaa ei voi tietää, joten todennäköisesti kuolet nälkään. Sitten yrität samaa uudelleen hieman eri reittiä pitkin. Taas kuolet nälkään. Seitsemännellä yrityksellä onnistut sen verran, että kuolet nälkään vasta paluumatkalla aivan luolasi suuaukolle.
Lost in Blue on seikkailupeli, jossa seikkailu jää sivuseikaksi. Aika kuluu enimmäkseen ruokaa, polttopuita ja sytykkeitä etsiessä. Tarina ei etene, pinna kiristyy ja ilma on pian täynnä keletanatuja. Kyseessä on pikemminkin luolamiessimulaatio kuin varsinainen seikkailu.
Ohjaussysteemi on mukavan omaperäinen. Ohjainkynällä voi esimerkiksi ravistaa puita tippuvien hedelmien toivossa tai kaivaa rantahiekasta esiin erilaista syötävää kuten simpukoita. Keithiä ohjataan ristiohjaimella ja valikoissa tarvitaan nappuloita. Ei ole helppoa pitää stylusta kädessä samalla, kun käyttää ristiohjainta ja muita namiskoita. Pienellä lisävaivalla kaiken tarpeellisen olisi saanut toimimaan pelkästään kynällä.
Lost in Bluessa on paljon hyvää tarina- ja tunnelmapuolella. Pelaamisessa ei iloa juuri ole, sillä aikaa palaa aivan liikaa turhanpäiväiseen resurssinysväämiseen ja inventaariojonglööraukseen.
68
