Keräilykorttipelit ovat suosittuja myös Argwyllin kuningaskunnassa.
Tara Grimface on nuori nainen, joka taitaa korttitemput. Kyse ei ole silmänkäännöstä eikä edes pokerin läiskimisestä, vaan rehellisestä magiasta. Korteilla Tara voi muuttua jättimäiseksi kivikorstoksi, hallita keijukaisia, lohikäärmeitä ja kenties jopa jumalia.
Vaan ei ole elämä huoletonta. Vanhempiensa hylkäämä Tara on viettänyt nuoruutensa ryövärijoukon kasvattina. Muutenkin on vaikeaa, ja sitten ihmisen perisynti, vallanhimo, ajaa kansat toisiaan vastaan. Vain Tara voi pelastaa maailmaparan.
Äkkimulkaisulla Lost Kingdoms 2 näyttää perinteiseltä rooliseikkailulta, mutta paljastuu kokemuspisteiden keräämisellä höystetyksi toimintaseikkailuksi. Pikku ongelmanratkaisukohtia lukuun ottamatta seikkailu koostuu mukavan vaihtelevien paikkojen tutkiskelusta ja hirviöiden kanssa kahinoinnista.
Lost Kingdoms 2 on jaettu alueisiin, joita ilmaantuu kartalle lisää sitä mukaa kun matka etenee. Kaikkiin käytyihin pakkoihin pääsee takaisin, jos haluaa koluta viimeiset salakätköt tai kerätä kokemusta. Alueet ovat erillisiä tehtäviä, ja kunkin tehtävän selvittämisen jälkeen saa suorituksen tasosta riippuvan määrän kortteja.
Pakka kortteja
Kortteja eli taikoja on yli kaksisataa. Kortit jakaantuvat alalajeihin, joista osa toimii aseena, osa muuttaa Taran hetkeksi otukseksi, joka voi käyttää paria erikoisliikettä, ja osa antaa esimerkiksi lentokyvyn. Lisäksi pakkaansa voi saada kaappauskortin, jolla onnistuu melkein minkä tahansa vastustajan vangitseminen kortiksi.
Ase- ja muutoskorttien lisäksi on itsenäisiä kortteja. Niistä materialisoituu kortin hirmu, joka taistelee Taran rinnalla, kunnes kuluu loppuun. Itsenäisissä korteissa on erilaisten taistelijoiden lisäksi parantajia, hämääjiä ja esimerkiksi kerääjiä, jotka kipittävät ympäriinsä ja noukkivat maahan putoilevia energiajalokiviä.
Kortteja on kuutta tyyppiä: tuli, vesi, puu, maa, neutraali ja mech eli koneet. Vesi sammuttaa tulen, tuli käristää puun ja niin edelleen. Taran lisäksi myös kortit keräävät kokemuspisteitä sitä enemmän mitä useammin niitä käytetään tositoimissa. Kun kortilla on tarpeeksi kokemusta, sen voi korttikauppiaan luona päivittää paremmaksi tai kopioida.
Pakkoja saa luoda ja muokata tehtävien välillä ja tietyin rajoituksin myös kesken tehtävän. Pakkojen kokoaminen on helppoa ja kortit saa järjesteltyä monin eri tavoin. Pakanluontiruudussa korteista voi lukea sanallisen selityksen ja löytyvätpä niistä numerotiedotkin.
Söpöä, muttei liian
Grafiikka on kivan näköistä, muttei mitään ennennäkemätöntä. Tunnelma on kuitenkin kohdallaan. Nousevan auringon säteissä kylpevä tasanko tai utuun häviävä silta onnistuvat välittämään kauniin fantasiamaailman pizzalaatikoiden yli sohvalle.
Ääniefektit ja suurin osa musiikkikappaleista toimivat, mutta mukaan on sujahtanut pari tyräystä, jotka tekevät hermoista raastetta. Ärsyttävin kipale nytkää pakkojen koostamisruudussa, mutta onneksi nykytelevisiossa on kaukosäädin ja siinä vaimennustoiminto.
Korttipakkojen monipuolinen säätäminen on ajatuksena auvoisa, mutta Kingdoms kakkonen ryssii mahdollisuutensa liialla helppoudella. Ovelien strategioiden ja kombojen keksiminen on turhaa, koska pelin ryskää läpi muutamilla hyvillä korteilla.
Lost Kingdoms 2:ssa on myös kaksinpeli, jossa yritetään piestä kaveri samaan tapaan kuin mikä tahansa monsteri yksinpelissä. Käytettävissä on ainoastaan yksinpelissä hankitut kortit ja voipa korteista lyödä vetoakin, jolloin voittaja saa muistikortilleen pottiin asetetut kortit. Peliin perehtyneen korttikaverin puutteessa en ehtinyt mittelöä kunnolla kokeilemaan, mutta pelistä innostuville kaksinpeli on kelpo lisä.
Kuningaskunnat pelaa halki alle kymmenessä tunnissa, kaikki sivujuonteet tuovat elämykseen lisää muutamia tunteja. Ykkös-Kingdomsin pelaajia ilahduttanee se, että ensimmäisessä osassa kerätyt kortit voi myöhemmin pelissä tuoda mukaan kakkoseen.
Jos tehtävissä olisi enemmän haastetta ja korttipakkojansa joutuisi todella harkiten virittämään, Lost Kingdoms 2 olisi rutkasti parempi. Nyt sinänsä hieno kortti-idea kuihtuu merkityksettömyyden varjoon.
78
