Lost Planet – Extreme Condition (PC) – Arktista hysteriaa

Lost Planetin arktisilla aroilla seikkaillessa tulee kyllä ajateltua, että ellei se olisi ollut uuden Xboxin ensimmäisiä kunnon FPS-pelejä (Pelit 2/2007, 80p), se olisi jäänyt paljon vähemmälle huomiolle. Tietty suoraviivaisuus ja kiire vaivaa peliä koko ajan: tehtävät ovat luotisuoria ilman kummempia mutkia, eikä paperinohueen juoneen ja hahmoihin pääse missään vaiheessa samaistumaan. Kliseisiäkin ovat, mokomat. Waynen arkkivihollinen Banderos on suoraan animearkkityyppien kirjasta kohdasta 3-C, "hullu pahis", ja keskeisin naishahmo Luka kulkee tuiskeessa kaula-aukko flunssaa uhmaavan alhaalla. Pohjalla kulkevasta "isän kuolema, takaumia ja kostontunteita" –teemasta en halua edes enempää kirjoittaa.

Ehkä pahiten peli kompastelee kontrolleihin. Olen aina ollut sitä mieltä, että padi on FPS-pelille täysin passeli ohjaustapa, kunhan peli vain suunnitellaan ohjaustavan ehdoilla. Mutta kun Lost Planetia pelaakin trendikkaan konsoli-Kimmon sijaan Pekka PC-olmi, hän tuskin tarttuu padiin, vaan ohjastaa sankariaan hiirellä ja näppäimistöllä. Tällä ohjaustavalla jalan tarpoessa pelaaminen on aivan liian helppoa ja tarkkaa, varomaan ei joudu kuin enintään raketinheittimien kanssa. Toisaalta taas VS-pukujen ohjaaminen, jossa analogitateille on ollut selkeät käyttönsä, on pahimmillaan erittäin kömpelöä, mikä ei nopeita väistöjä vaativien pomotappeluiden kohdalla hirveästi lämmitä. PC-käännös olisi vaatinut tarkempaa säätöä, jossa huomioon olisi otettu alustalla vallitseva ohjaustapa.

Lost Planetin paras puoli on sen ulkonäkö, joka on kieltämättä pirun kaunista katseltavaa. Lumen valtaamilla kaduilta ja akridien pesäkoloissa ei ehdi tulla tylsä, vaikka lumimaiseman voisi kuvitella käyvän äkkiä puisevaksi. Pomotaisteluissa on parhaimmillaan vastassa todella isoja otuksia, joiden kanssa kamppaillessa pulssi nousee räjähdysten tärisyttäessä tannerta ja ahkerasti viljellyn motion blurin tuodessa vauhdin tunnetta. Voi vain kuvitella miltä peli näyttää Vistalla, DirectX 10:n ja kalliin näytönohjaimen kera.

Lost Planet on kelvon konsoliräiskinnän keskinkertainen PC-käännös, ja jos siihen sellaisena suhtautuu ilman suurempia odotuksia, voi se olla nautittava kymmentuntinen. Mitenkään vuolaasti pelikauppaan tundran yli ei kuitenkaan voi kehottaa hiihtämään.

78