Alueran paratiisimaahan laskeutui vuosia sitten kamala hirviö, joka tappoi kaikki Alueran rauhaa rakastavat ihmiset. Vain kuninkaan kaksospojat jäivät henkiin, ja he ottivat suorittaakseen vaikean tehtävän: ihmisten joukkotuhon kostamisen. Kaksoset yrittävät herättää maansa henkiin ja tuoda rauhaa ihmisille, mutta ensin heidän täytyy löytää legendaarinen jalokivi: Lohikäärmeen Sinisilmät.
U.S. Goldin kolikkopelikäännös Mega Twins kuuluu sarjaan söpöt pelit. Pieni pyöreä pojannaskali heiluttelee miekkaansa ja tappaa kaikenlaisia hauskannäköisiä olioita pienistä vihreistä miehistä isoon vihreään lohikäärmeeseen. Toinen kaksonen liittyy tietysti mukaan kaksinpelissä.
Keräilykohteisiin kuuluu vihreinä möykkyinä vapisevat lisäelämät ja aarrearkuista löytyy kolikoiden lisäksi pommeja, joita käytetään jommalla kummalla alt-näppäimellä.
Naskalilla on heti kättelyssä valittavanaan kolme eri maailmaa, maa, ilma ja vesi. Maalla vastassa on pyöreitä hirviöitä, jotka salakavalasti lähestyvät viatonta poikaparkaa limalätäkköinä. Lisäksi mukana on tomupöllähdyksiä päästeleviä kivikasoja, joista niistäkin selviää parilla miekanhuitaisulla. Tason loppuhirviöihin kuuluu muun muuassa kiviä heittelevä sininen nalle ja nyrkeillä huiteleva kivirobotti.
Pilvissä poika taistelee kalannäköisiä leijujaisia ja sadepilviä vastaan. Loppuhirviönä on muun muuassa pilven reunalla istuva enkeli, jonka käytös ei ole ainakaan enkelimäistä. Kun enkeli hajoaa pieniksi palasiksi, pikkuriikkinen pilvi kuljettaa poikulin korkeammalle, jossa on vielä vastassa muutama hirviö.
Vedenalainen maailma onkin jo pahempi juttu. Vastassa on inhoja pieniä piraijoita ja tosi iso kala, joka ei noin vain kuolekaan. Sen hirveät leuat syövät bonuselämän jos toisenkin.
Tyydytystä tuottavien järeiden lisäaseiden puuttuminen latistaa Mega Twinsin tuiki tavalliseksi tasohyppelypeliksi. Pelkällä miekalla huitominen turhauttaa ja saa ranteet kipeiksi alta aikayksikön. Lisäelämiä löytyy kuitenkin mukavaa tahtia ja niitä saa myös keräämällä kolikoita, joita jää hirviöistä ja löytyy bonuskentistä.
Poikuli tottelee ohjausta ihan mukavasti. Ohjattavaa ei paljon kuitenkaan ole, sinne tänne juoksemisen ja miekalla huitomisen lisäksi poika osaa mennä kyykkyyn ja kiivetä korkeammalle tasolle. Grafiikka on selkeää ja söpöä, kuten tällaisessa pelissä kuuluu ollakin.
Voisi hyvin kuvitella, että Mario-kauttaan elävät pikkuhenkilöt saavat pelistä tyydytystä. Minä pelaan mieluummin vaikka New Zealand Storya.
82
